Osaamisen havainnointia käytännön keinoin

Suuri(n) osa koulutuskeskustelusta käydään teoreettisella tasolla. Keskustelemme pedagogisista ratkaisuista, oppimisteorioista, ihmiskäsityksestä ja muusta korkealentoisesta. Tarkastelemme oppimista ilmiönä teoreettisten viitekehysten kautta ja unohdamme sen, että merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työmaalla. Siellä ei välttämättä ole yhtään ainoaa työntekijää, joka ymmärtäisi keskustelun sisältöä. Oppimisympäristön kuvaus Aloitimme työpajojen oppimismahdollisuuksien arvioinnista. Sen osalta suurin haaste on aina ollut toiminnan kuvaaminen ammatillisen osaamisen näkökulmasta. Toiminnan kehittäjien […]

PAIKKO toiminnasta järjestelmäksi

Kehittämisideasta projektiksi Kaikki kehittäminen alkaa ideasta. PAIKKO toiminnan perusajatuksia oli alunperin kaksi. Toisaalta oli ajatuksena helpottaa ”työvoimapoliittisessa toimenpiteessä” olevan mahdollisuuksia työllistyä tai ainakin päästä kouluttautumaan. Toisaalta mietittiin, miten ammatillisen koulutuksen keskeyttämisiä voitaisiin ennalta ehkäistä työpajatoiminnan avulla. Ensimmäisen PAIKKO – paikka pajalta ESR-hankkeen tavoitteet olivat tavallaan kahden suuntaiset – oppilaitoksesta työpajalle ja työpajalta oppilaitokseen. Hyvin nopeasti teimme havainnon, ettei työpajojen ja […]

Lukemalla vai tekemällä?

EK ja Sanoma-yhtiöt ovat käynnistäneet ANKKA -kampanjan lukutaidon vahvistamiseksi https://twitter.com/hashtag/operaatioankka?src=hash . Kampanjassa jaetaan kaikille 10-vuotiaille luettavaksi sarjakuvalehtiä. Hyvää tarkoittavaan ja sinänsä hauskaan kampanjaan sisältyy kuitenkin myös tumma sivujuonne. Se sai minut kirjoittamaan tämän tekstin…. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja koulu kansakoulusta peruskoulun kautta ammatilliseen ja korkeaan koulutukseen on aina (itselläni on asiasta kokemusta viimeisten noin 50 vuoden ajalta) uskonut lukemisen voimaan. Ammatillisessakin […]

Oppimisympäristön tunnistaminen käytännössä

Työpajojen erilaisuus haastaa Kun PAIKKO hankkeen alkaessa mietimme oppimisympäristön tunnistamisen käytäntöjä, suuren haasteen muodosti tietenkin työpajojen erilaisuus. Etsimme käytänteitä, jotka sopisivat niin pienille kuin suurillekin toimijoille. Ja jotka olisivat luotettavasti toistettavissa hyvin erilaisissa ympäristöissä ja työpaikoilla. Ja joiden toteuttaminen olisi riittävän käytännöllistä ja helppoa – ja ymmärrettävää. Tutkinnon perusteet kokonaisuutena koettiin työvalmennuksessa liian raskaaksi kokonaisuudeksi. Perustan piti olla tiivis ja […]

Osaamistodistus tukee elinikäistä oppimista

Osaamisen aika? Sitra on käynnistänyt ohjelman osaamisen aika. Twitter on pullollaan peruskouluun, ammatilliseen koulutukseen, oppimiseen ja ohjaukseen liittyvää keskustelua, jossa mietitään Suomen koulutustason nostamisen mahdollisuuksia. Minusta helpoin, edullisin ja mielekkäin tapa nostaa suomalaisten koulutustasoa, on parantaa pelkän peruskoulun varassa olevan aikuisväestön mahdollisuuksia kouluttautua. Vaikka meillä olisi millainen koulutustakuu ja pakkohaku ja paikka kaikille, osa peruskoulun jälkeisistä valinnoista kariutuu joka tapauksessa […]

Projektista pysyväksi toiminnaksi – kynnys vai piikkilankaa?

Projektirahoituksen kova logiikka Projektiorganisaatioiden ongelmana on aina se, että jokaisessa projektissa on keksittävä jotain uutta. Tämä on johtanut siihen, että aika ajoin päädytään keksimään samaa pyörää aina vaan uudelleen vähän muuntuneella otteella – tai eri rahoitusmuodon kautta. Projektien logiikassa ratkaisee se, miten innovatiivisena hanketta pidetään. Silloin tietysti aloitetaan aina alusta eikä pystytä hyödyntämään aiheen parissa jo tehtyä kehittämistyötä. Tämä saa […]

Osaaminen edellä työelämään

Työikäisiä lisää? Viikonlopun keskusteluissa työvoiman saatavuus ja maahanmuuttajien tilanne nousivat hyvin esille. Suomalaisen työikäisen väestön väheneminen aiheuttaa työvoimapulan, jonka korvaamiseksi mietitään keinoja työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. On totta, ettei tilannetta enää ole mahdollista korjata syntyvyyttä lisäämällä – niiden lasten olisi pitänyt syntyä jo. Keinoja työvoimantarpeen tyydyttämiseen on kaksi: pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten muodostaman työvoimareservin työllisyysasteen nostaminen ja/tai työperäisen (tai miksen muunkin) maahanmuuton […]

Vieraana Opetushallituksessa

Jyväskylästä parin tunnin takia palaveriin lähteminen Helsinkiin on aina työlään tuntuista. Ja aina sitä myös miettii, mikä sen parituntisen merkitys on oman työn kannalta. Kaksi perussuuntautumisvaihtoehtoa kismittävät eniten. Toinen on nuiva, kuiva suhtautumistapa, josta selkeästi huomaa, ettei asia kiinnosta eikä tämä nyt ole ainakaan meidän agendalla. Toinen on päätäsilittelevän alentuva, sanoisin setämäinen suhtautuminen: mitäs ne lapset nyt taas ovatkaan keksineet. […]

KasvuOpen – oppeja ja ajatuksia?

PAIKKO osallistui ensimmäiseen KeHO-Areenaan, jonka tavoitteena on uudenlaisten hyvinvointi-innovaatioiden luominen ja tukeminen. KasvuOpenin oheistapahtuma toteutettiin ison esikuvan malliin kahden minuutin pitchauksin, joita tuomarit seurasivat, arvioivat ja kommentoivat kysymyksin. Itse tilanne oli nopea, sähäkkä ja ohi ennenkuin arvasinkaan – ja jälkeenpäin jäin miettimään, soveltuuko tämä muoto sosiaalisten innovaatioiden esittelyyn niin sitten ollenkaan. Sosiaalisen innovaation monta puolta Omasta mielestäni sosiaalinen innovaatio on […]

PAIKKOtarina: Hybridiosaajia työmarkkinoille

Suomalainen tutkintojärjestelmä on muotoutunut työelämän organisoitumisen mukaisesti. Pääsääntöisesti ainakin. Kun jokin uusi toimiala kehittyy riittävästi, sille kehitetään uusi tutkinto tai uusia tutkintoja. Tutkija voisi nimittää sitä professionaalistumiskehitykseksi. Tätä on ollut havaittavissa mm. työvalmennusalalla, jolle oma erikoisammattitutkinto saatiin ensimmäisen kerran 2010 paikkeilla… Silti meillä on vielä sellaisia toimialoja, joille omia tutkintoja ei ole olemassakaan. Toimialat ovat pieniä ja kehittyneet toisten toimialojen […]