Blogi

PAIKKO nettisivujen pääsisältö muodostuu yli 200:sta raportista tunnistetuista oppimisympäristöistä. Raporteissa on tunnistettu työpaikan mahdollisuudet havainnoida ja kerryttää ammatillista osaamista tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten tarkkuudella. Lisäksi niissä on tunnistajan ja työpaikan yhteistyönä rakennettu kuvaus työpaikan toimintaympäristöistä ja toimintaperiaatteista. Raporteissa on valtava määrä yksityiskohtaista tietoa siitä, millaisia oppimisen mahdollisuuksia työvalmennus tarjoaa kaikille osallistujilleen. Samalla dokumentoidaan se, mistä asioista kullakin työpaikalla voidaan osaamista havainnoida […]

Pelkän peruskoulutuksen varassa olevien työttömyysaste on korkea. Todennäköisyys pudota pitkäaikaistyöttömien ryhmään on moninkertainen muihin verrattuna. Tämä ryhmä on hyvin edustettuna myös työpajoissa, joiden tehtävänä on työllisyyspolkujen etsiminen asiakkailleen. Usein se ainoa mahdollinen tie töihin vie osaamisen kehittämisen kautta. Mitkä muut ominaisuudet kuvaavat tätä pelkän peruskoulun varaan jäänyttä ryhmää? On aavisteltavissa, että heitä yhdistävät muutkin tekijät kuin ammatillisen koulutuksen puute. Työpajatoiminnassa […]

Näin Synergiaseminaarin aattona olen taas herännyt pohtimaan sitä, kuinka tärkeää on uskoa siihen mitä tekee. On nimittäin erittäin oleellista, miten työvalmennuksessa kerrotaan osaamisen havainnoinnista ja dokumentoinnista. Jos puhe ei ole uskottavaa – mikä tarkoittaa, että itse epäilemme oman tekemisemme tasoa -, kukaan muukaan ei pidä sitä uskottavana. Se näet kuuluu puheessa ja näkyy toimintatavoissa. Mitä meidän työvalmennuksessa tulisi opinnollistamisesta ja […]

Ammatillisen koulutukseen vaaditaan lisää rahaa Amke tekee hyvää työtä koulutuksen edunvalvonnan ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen eteen. On ymmärrettävää, että yhteiskunnan ilmiöitä, kuten työttömyyttä tarkastellaan tältä osin laput silmillä. Pitkään ammatillisessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja työvalmennusta kehittävissä hankkeissa toimineena ammatillisena opettajana olen saanut usein huomata tuon tarkastelukulman rajalliseksi ja tietyiltä osin puutteelliseksi. Useiden asiakkaiden kohdalla olen joutunut myöntämään, etteivät pedagogiset ratkaisut eikä […]

Olen toiminut viimeiset yhdeksän (!) vuotta työvalmennustoiminnan kehittämistehtävissä. Aloittaessani 2009 tärkeimmältä asialta tuntui valmennusprosessien kehittäminen ja dokumentointi. Valmennuksessa oli keskimääräisesti ajatellen toimivat ympäristöt ja mahdollisuudet, mutta valmennusprosessien ja niiden tulosten ja vaikutusten dokumentointiin ei ollut työkaluja. Työvälineiksi muotoutuivat yksilölliset valmennussuunnitelmat, erilaiset dokumentaatioalustat ja valtakunnallinen työpajakysely, joiden avulla valmennusprosesseja otettiin ”hanskaan”.  Kehitimme projektissa helppokäyttöisen ja edullisen valmennuksen tilastointijärjestelmän, jonka avulla prosessien […]

Kuinka kuvata moniulotteisen toiminnan vaikuttavuutta? Mihin toiminnalla pyritään ja saavutetaanko sillä niitä vaikutuksia, joita tavoiteltiin. Miten ihmeessä nämä asiat todennetaan? Yhteiskuntatieteilijänä tiedän liiankin hyvin, miten vaikeaa erilaisten kausaalisuhteiden tutkiminen ihmisten kesken on. Suoraviivaisista syysuhteista on turha haaveilla. Ja sitten vielä se, että kerääkö joku nyt jo tietoa, jonka avulla toimintaa voisi perustella. Itse olemme omassa työssämme havainneet vaikutuksi neljällä eri […]

Jokainen meistä tarvitsee kehittyäkseen palautetta, niin kehittävää palautetta kuin myönteistäkin. Vain palautteen avulla opimme tietämään, millainen käyttäytyminen on hyväksyttyä – ja millainen ei. Joskushan toki saattaa olla niin, että eri paikoista saatu palaute on ristiriitaista ja joudumme itse tekemään valintoja. Yksi tapa antaa positiivista palautetta on osaamistodistus. Yleensä se on käytössä valmentavissa organisaatioissa ja sen avulla voidaan antaa selkeää palautetta […]

Pitkään kehittämishankkeissa työtä tehneenä joskus turhauttaa koko touhu. Mielekkäässä kehittämisessä on toki paljon aivan loistavia asioita, mutta toki paljon sellaista, jota pyörittelee mielessään kerta toisensa jälkeen. Olen ollut vastuullisena hankevetäjänä jo ensimmäisellä ESR-rahoituskaudella, joka alkoi 1995 ja välivaiheiden jälkeen taas vuodesta 2009 alkaen. Välillä touhu suorastaan kiukuttaa, kun hyvät asiat valuvat maahan kuin hiekka sormien välistä. Erityisesti rakennerahastoissa toteutettavia kehittämishankkeita […]