Laatua oppimismahdollisuuksien raportointiin

Millainen on laadukas ja hyvä tapa raportoida toimintaympäristön oppimismahdollisuuksista? Mitä raportissa pitää olla? Käsitykset vaihtelevat. Mutta tiettyjen peruslainalaisuuksien pitää toteutua, ennenkuin voidaan puhua laadusta – ja ennenkuin osaamistodistustyökalu on mahdollista ottaa kitkatta käyttöön. PAIKKO-oppimisympäristöraportit ovat saatavissa täältä. Sisältö tutkinnon perusteista Mikäli tarkoitus on käyttää tutkintojen perusteisiin nojautuvaa osaamistodistusta, oppimisympäristön raportoinnin perustana pitää olla Opetushallituksen määräämät tutkintojen perusteet. Vain näin pystytään […]

Kuinka paljon opinnollistaminen maksaa?

Meiltä toisinaan kysytään, miksi perimme lisenssimaksua ja jotkut toimijat empivät lisenssin maksamista. Julkaisemmekin tässä helpon laskurin, jonka avulla opinnollistamisen kustannuksia voi vertailla. Vaihtoehdot tässä laskurissa ovat: alusta lähtien itsenäisenä työnä tehty opinnollistaminen tai PAIKKOmalli. Täysin opinnollistamatta jättäminen ei enää amisreformin jälkeen ole realistinen vaihtoehto yhdellekään työpajalle. Ammatillisen koulutuksen ensi vuonna voimaan tuleva rahoitusmalli kannustaa oppilaitoksia hyödyntämään muualla hankittua osaamista, koska […]

”…lähestyy erinomaista osaamistodistustyökalua”

(Otsikko on lainaus saamastamme palautteesta) Selainpohjainen PAIKKO osaamistodistustyökalu julkaistiin 30.8. Sitä ennen valitut toimijat olivat päässeet testaamaan sen toimivuutta ja tutustumaan sen mahdollisuuksiin. Alusta alkaen näytti siltä, että muutos oli odotettu ja toivottu – ja onnistunut. Vaikka perustoiminnot työkalussa pysyvät entisellään, moni asia muuttui. Käytettävissä kaikkialla Minne PAIKKO-osaamistodistustiedosto on tallennettu – ei enää ongelmaa. Aikaisemmin käyttäjät joutuivat miettimään minne tietokanta […]

Osaamistodistuksen uusi aika

Osallisuuden ja osaamisen kehittäminen on Suomen nykyisen hallitusohjelman teema. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen asema nousevat ensisijaisiksi – mutta ei se tosiasia, että meillä jää joka ikäluokkaan 16% niitä, jotka eivät suorita lainkaan toisen asteen tutkintoa. Kokonaisuudessaan osaamistason nostaminen on helpointa parantamalla näiden, koulutuksellisesti heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Keinot siihen ovat olemassa – ne pitäisi saada käyttöön mahdollisimman laajasti, jotta tähän huutoon […]

”Koulutusta eniten tarvitsevat osallistuvat siihen vähiten”

PAIKKO on KYT ry:n rekisteröimä tuotemerkki, joka sisältää työkalut erilaisten oppimismahdollisuuksien ja osaamisen tunnistamiseen ohjatussa toiminnassa. Ohjausjakson päättyessä toiminnassa mukana ollut saa osaamistodistuksen, joka dokumentoi havaitun ammatillisen osaamisen. Työkalut ja niitä tukeva verkostoitumisen malli on kehitetty kuuden vuoden aikana kahdessa ESR-rahoitteisessa kehittämishankkeessa. PAIKKO tarjoaa hallitusohjelman tarkoittamat keinot jatkuvan oppimisen vahvistamiseen ja osaamisen tunnistamiseen. On hienoa havaita, että työmme tarpeellisuus näkyy […]

Elämä on – jatkuvaa oppimista

Oppia kaiken ikää Ihminen on mielenkiintoinen vekotin, erityisesti aivot. Vaikka kuinka yrittäisimme, niiden toimintaa ei voi estää tai pysäyttää itse. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki kokemuksemme opettavat. Oppi kertyy kerroksiksi aivoihimme ja vaikuttaa siihen, miten toimimme ja millaisia valintoja teemme. Varhaiset oppimiskokemukset, jotka eivät ehkä koskaan nouse tietoiselle tasolle, voivat olla erittäin voimakkaita ja estää meitä toimimasta itsellemme järkevällä […]

Pakko vie kalatkin…

Hallitusneuvotteluissa suunnitellaan ratkaisuksi nuorten syrjäytymisongelmaan oppivelvollisuuden pidentämistä. Monen nuorten kanssa työskentelevän mielestä ratkaisu on huono. Yksinkertaisesti toimimaton. Missä vaiheessa pakottaminen on kasvattanut itsetuntoa, saanut ottamaan vastuuta omasta elämästä tai lisännyt motivaatiota opiskeluun? Miten itse suhtauduit pakottamiseen ja velvollisuuksiin 15 -vuotiaana? Mistä syrjäytymiskehitys alkaa? Useiden kohdalla syrjäytymiskehitys alkaa varhaislapsuudesta ja jatkuu ylisukupolvisena huono-osaisuutena seuraavallekin sukupolvelle. Totta. Mutta mikään ei ole niin […]

Otteita lapsistrategiasta: Miksi tarvitaan PAIKKOa?

Suomen Valtioneuvoston julkaisu Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille valottaa suomalaisen yhteiskunnan perusasiaa, suhtautumista lapsiin ja nuoriin. Paneuduin erityisesti oppimisen edellytyksiin yhteiskunnassamme ja pohdin samalla, mikä on osaamisen tunnistamisen paikka ja tarve yhteiskuntakelpoiseksi kasvamisen prosessissa. Lainaukset ovat em. julkaisusta. Työpajan perusnuori? ”Nuorten edellytetään nykyisin osaavan toimia rationaalisesti ja itsenäisesti jo varhaisella iällä. Viimeaikaisena esimerkkinä liiallisestakin uskosta nuorten itseohjautuvuuteen on ammatillisen […]

En opi – enkä voi mennä kouluun. Vai voinko?

Suomessa on uskomattoman paljon ihmisiä, jotka ajattelevat, ettei mikään koulutus ole heitä varten. He eivät halua hakeutua minkäänlaiseen koulutukseen, eivät suostu keskustelemaan asiasta eivätkä keskustele mielellään minkäänsortin opettajan kanssa mistään asiasta. Jotkut kuitenkin ajautuvat työvoimapoliittisiin koulutuksiin tai työvalmennukseen. Osa tulee sinne pakosta. Osa siksi, että tuki katkeaa. Osa tulee vaikkapa hankkimaan ylläpitokorvauksia, joilla voi ostaa talvitakin. Mutta että he oppisivat […]

Osaamisen havainnointia käytännön keinoin

Suuri(n) osa koulutuskeskustelusta käydään teoreettisella tasolla. Keskustelemme pedagogisista ratkaisuista, oppimisteorioista, ihmiskäsityksestä ja muusta korkealentoisesta. Tarkastelemme oppimista ilmiönä teoreettisten viitekehysten kautta ja unohdamme sen, että merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työmaalla. Siellä ei välttämättä ole yhtään ainoaa työntekijää, joka ymmärtäisi keskustelun sisältöä. Oppimisympäristön kuvaus Aloitimme työpajojen oppimismahdollisuuksien arvioinnista. Sen osalta suurin haaste on aina ollut toiminnan kuvaaminen ammatillisen osaamisen näkökulmasta. Toiminnan kehittäjien […]