Entä, jos… yksilöllinen reitti ei sittenkään löydy oppilaitoksen kautta

Ammatillisen koulutukseen vaaditaan lisää rahaa Amke tekee hyvää työtä koulutuksen edunvalvonnan ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen eteen. On ymmärrettävää, että yhteiskunnan ilmiöitä, kuten työttömyyttä tarkastellaan tältä osin laput silmillä. Pitkään ammatillisessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja työvalmennusta kehittävissä hankkeissa toimineena ammatillisena opettajana olen saanut usein huomata tuon tarkastelukulman rajalliseksi ja tietyiltä osin puutteelliseksi. Useiden asiakkaiden kohdalla olen joutunut myöntämään, etteivät pedagogiset ratkaisut eikä […]

Valmennuksen kehittämisen spiraalissa….

Olen toiminut viimeiset yhdeksän (!) vuotta työvalmennustoiminnan kehittämistehtävissä. Aloittaessani 2009 tärkeimmältä asialta tuntui valmennusprosessien kehittäminen ja dokumentointi. Valmennuksessa oli keskimääräisesti ajatellen toimivat ympäristöt ja mahdollisuudet, mutta valmennusprosessien ja niiden tulosten ja vaikutusten dokumentointiin ei ollut työkaluja. Työvälineiksi muotoutuivat yksilölliset valmennussuunnitelmat, erilaiset dokumentaatioalustat ja valtakunnallinen työpajakysely, joiden avulla valmennusprosesseja otettiin ”hanskaan”.  Kehitimme projektissa helppokäyttöisen ja edullisen valmennuksen tilastointijärjestelmän, jonka avulla prosessien […]

Mitä hyötyä osaamistodistuksesta vol 2

  Yksilön ja työpaikan kannalta tärkeällä PAIKKO osaamistodistuksella on myös alueellisesti suuri merkitys koko Keski-Suomen työvalmennuskentän kehittymisen kannalta. Kuvassa PAIKKOverkosto on kokoontunut keskustelemaan siitä, millainen merkitys osaamistodistuksilla voisikaan olla ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Työvalmennuksen kehityksen kannalta on tärkeää, että hyvin suuri osa Keski-Suomen maakunnan työvalmennusorganisaatioista on oppimisympäristöinä tunnistettuja ja niiden valmennukselliset sisällöt on kuvattu tunnistetuista oppimisympäristöistä kertovin raportein. Raportit on julkaistu […]

Mitä hyötyä osaamistodistuksesta?

Kuinka kuvata moniulotteisen toiminnan vaikuttavuutta? Mihin toiminnalla pyritään ja saavutetaanko sillä niitä vaikutuksia, joita tavoiteltiin. Miten ihmeessä nämä asiat todennetaan? Yhteiskuntatieteilijänä tiedän liiankin hyvin, miten vaikeaa erilaisten kausaalisuhteiden tutkiminen ihmisten kesken on. Suoraviivaisista syysuhteista on turha haaveilla. Ja sitten vielä se, että kerääkö joku nyt jo tietoa, jonka avulla toimintaa voisi perustella. Itse olemme omassa työssämme havainneet vaikutuksi neljällä eri […]

Onnistumisen kokemuksia osaamistodistuksella

Jokainen meistä tarvitsee kehittyäkseen palautetta, niin kehittävää palautetta kuin myönteistäkin. Vain palautteen avulla opimme tietämään, millainen käyttäytyminen on hyväksyttyä – ja millainen ei. Joskushan toki saattaa olla niin, että eri paikoista saatu palaute on ristiriitaista ja joudumme itse tekemään valintoja. Yksi tapa antaa positiivista palautetta on osaamistodistus. Yleensä se on käytössä valmentavissa organisaatioissa ja sen avulla voidaan antaa selkeää palautetta […]

Kehittämistyön pullonkauloja

Pitkään kehittämishankkeissa työtä tehneenä joskus turhauttaa koko touhu. Mielekkäässä kehittämisessä on toki paljon aivan loistavia asioita, mutta toki paljon sellaista, jota pyörittelee mielessään kerta toisensa jälkeen. Olen ollut vastuullisena hankevetäjänä jo ensimmäisellä ESR-rahoituskaudella, joka alkoi 1995 ja välivaiheiden jälkeen taas vuodesta 2009 alkaen. Välillä touhu suorastaan kiukuttaa, kun hyvät asiat valuvat maahan kuin hiekka sormien välistä. Erityisesti rakennerahastoissa toteutettavia kehittämishankkeita […]

Oppimisympäristö on – kaikkialla

Aina välillä on pakko miettiä sitä, mitä tuo ”tunnistettu oppimisympäristö” meillä oikein tarkoittaa. Oppimistahan tapahtuu joka paikassa, kaikissa ympäristöissä. Jonkun asian voi oppia vahingossa, jonkun ihan vaikka kiusallaan, kuten minä virkkaamisen. Opittava taito voi jossakin elämän vaiheessa osoittautua hyvinkin arvokkaaksi, vaikuttimista huolimatta. Kaikkea osaamista ei tunnisteta koskaan, joku taito voi jäädä kokonaan hyödyntämättä pitkiksi ajoiksi. Ammatillisen osaamisen näkökulmasta moni pienikin […]

Verkoston voima

PAIKKOtyökaluja ei olisi ilman verkostoa. Maiken uuden kehittämiseen tarvitaan ihmisiä, jotka tukevat kehittämistyötä, kritisoivat tuloksia ja toimintaa, omaksuvat kehittämsityön tulokset omaan toimintaansa ja antavat uusia kehittämisimpulsseja jatkoon. Verkosto on dynaaminen ja moniulotteinen toimintaympäristö, jossa tehdään, kehitetään, koetaan, itketään ja nauretaan yhdessä. Ilman tunteita ei ole aitoa verkostoa. PAIKKOverkko rakentuu yhteiselle tavoitteelle saada näkymätön osaaminen näkyviin. Auttaa niitä, jotka kokevat olevansa […]

Oppimisympäristöraportti oman toiminnan kehittämisen välineenä

PAIKKOtoiminnan aikana on tunnistettu hyvin erilaisia oppimisympäristöjä työpajoista pienyrityksiin ja kuntien toimintoihin. Tunnistamisprosessissa kirjoitetaan auki toiminnan sisältö ammatillisten perustutkintojen osaamistaitovaatimusten avulla. Oppimismahdollisuuksia tarkasteltaessa syntyy monenlaisia havaintoja omasta toiminnasta ja sen kehittämisestä. Ensimmäiseksi opinnollistamisprosessissa tarkastellaan sitä, miltä osin toiminta yltää ammatilliselle tasolle. Työpajoilla omaa toimintaa pidetään usein vaatimattomana eikä sen tasoa osata arvioida vaikkapa nyt ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä. Useimmat työpajat yltävät […]

Mistä syntyy osaamisen tunnistamisen laatu?

Twitterissä ja muualla sosiaalisessa mediassa käydään keskustelua siitä, mihin suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu – lakeihin vai luottamukseen. Luottamukseen perustuvassa koulutusjärjestelmässä muidenkin kuin koulutuksenjärjestäjien havainnoima ja dokumentoima osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi tutkintoja. Niiden tuhansien kannalta, jotka ovat maassamme vailla ammatillista koulutusta, olisi syytä toivoa, että luottamus vain syvenisi edelleen. Heistä monelle osaamisen hankkiminen muualla kuin virallisessa koulutusjärjestelmässä on ehkä ainoa […]