Kehittämisen sietämätön – keveys?

PAIKKOverkostopäivässä tehtiin ideakävely ja tuotettiin kymmeniä ideoita toiminnan kehittämiseen. Toiminnan toteuttajan näkökulmasta tämä toisaalta kannatti ja tuotti uusia näkökulmia toteutukseen. Toisaalta tulee helposti sellainen tunne kuin mitään ei olisi tehty eikä mikään ole toteutunut toivotulla tavalla. Epätoivo iskee….

Projektista toiminnaksi muuntumisen haaste

Projektitoiminnasta syntyvät mielikuvat ovat meillä vääristyneitä. Jotenkin tunnutaan ajattelevan niin, että projektit ja hankkeet toimivat aikansa ja sitten niiden toiminta ajetaan alas ja aloitetaan uusi projekti. Tähän vaikuttavat rahoittajien vaatimukset innovatiivisuudesta ja aina vaan uusista kehittämiskohteista. Myös projektien toteuttajat ovat mielestäni liian helposti luopuneet kehittämistään toimintamalleista eikä niiden juurruttamista ole viety loppuun.

Suuri osa PAIKKO käyttäjistäkin puhuu PAIKKOprojektista. Projektien toiminta mielletään väliaikaiseksi – ja tämä kirvoittaa aina ne kysymykset siitä, kauanko tätä toimintaa ylläpidetään. Jatkuuko toiminta. Itse haluaisimme mielellämme puhua PAIKKOjärjestelmästä, joka koostuu työkaluista ja julkaisujärjestelmästä. Ylläpitämiseen tarvitaan resursseja, mutta elementit on tarkoitettu pysyviksi. Ikuista nyt ei ole mikään.

Ikuisuusongelmana tiedottaminen

Kun katsoo tiedotustoimintaa koskevaa ideointia, iskee epätoivo. On somea ja blogia ja tarinaa ja mielikuvan rakentamista, pitää tehdä vaikuttamistyötä ulospäin ja palvella käyttäjiä. Ottaen huomioon nykyisen työelämän tietotulvan omien tiedotustavoitteiden saavuttaminen on haastavaa, joskus ehkä jopa mahdotonta. Tuntuu, että kaikkea on jo kokeiltu ja tulokset – no, niillä ei juuri pääse hurraamaan.

Tällaisen toiminnan tiedottamisen ongelmana on, ettei se kovin helposti kertaannu. Tykkääjä ja seuraajamäärät kasvavat, mutta tuskallisen hitaasti. Sitä aina miettii, miten viestien, blogien tai tarinoiden sisältöä pitäisi rakentaa mielenkiinnon herättämiseksi – niin paljon, että edes jotakin satunnaista viestiä lähetettäisiin eteenpäin ja siihen sitouduttaisiin.

Viestinnän tavoitteena on paitsi mielikuvien rakentaminen ja oman toiminnan sisällöistä kertominen, myös vaikuttaminen ja suuren yleisön saavuttaminen. Sitä ei pysty tekemään yksin (eikä muuten kaksinkaan). Me emme pysty uskottavasti kertomaan, kuinka PAIKKOtoiminta on vaikuttanut eri organisaatioiden toimintaan ja osaamistodistuksen saaneiden elämään. No, ehkö joskus, poikkeustapauksissa.

Jos et kehitä, taannut

Vaikka kehittämispäivien mukanaan tuoma turhautuminen on päällekäyvää, niistä ei voi luopua. Jos kehittämistoiminta lakkaa, toiminta alkaa taantua ja jää polkemaan paikalleen. Se on lopun alku. Etsimme kuumeisesti niitä kehittämisajatuksia, jotka pystymme toteuttamaan – ja sitoudumme siihen, että kokeilemme vielä ainakin kerran niitä asioita, joiden toteuttamista ehdotetaan. Kyllä, vaikka ne eivät aikaisemmin olisi tuloksia tuottaneetkaan.

Kehittämistoimien toteuttaminen edellyttää resursseja – ja monesti tarvitaan myös apua sidosryhmiltä. Lähetin eilen käyttäjille pyynnön brändityömme tukemisesta – helpoimmillaan sen voi tehdä kertomalla, että meillä on tunnistettu oppimisympäristö ja osaamistodistus käytössä. Samalla käyttäjä kertoo myös oman toimintansa laadusta. Parhaimmillaan tiedottaminen ja kehittäminen tukevat kaikkien mukana olijoiden tavoitteita.