PAIKKO on aktiivisesti osallistunut Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksen opinnollistamistoiminnan osana toteutettavaan alueelliseen verkostotyöhön. Verkostotapaamisissa on päästy keskustelemaan opinnollistamiseen liittyvästä kehittämistyöstä avoimesti. On hienoa, että niin monet osallistuvat tähän toimintaan – ja on ollut ilo olla mukana keskusteluissa. Muutamat asiat ovat nousseet toistuvasti esille näissä ensimmäisissä tapaamisissa. Jatkokehittämisen kannalta avoin keskustelu ja kokemusten jakaminen tässäkin foorumissa on käsittääksemme tarpeen – ja avaamme nyt muutamaa teemaa omasta näkökulmastamme.

Vaihtelevat käytänteet

Opinnollistamisen toteuttaminen ja siihen liittyvä oppilaitosyhteistyö ovat muotoutuneet alueellisesti hyvin eritavoin. Eri alueilla on hyvin erilaisia käytäntöjä ja näkemyksiä siitä, mikä on (ja voi olla) työpajojen merkitys osaamisen kehittämisessä. Nykyaikainen työpaja on tavoitteellista valmennustoimintaa harjoittava toimija, jonka pyrkimyksenä on asiakkaittensa sosiaalinen vahvistaminen ja heidän osaamisensa kehittäminen. Työpajojen toiminnan monipuolisuus näkyy hyvin PAIKKOsivulla julkaistujen oppimisympäristöraporttien sisällöissä. Myös työpajoilla vallitseva käsitys ammatillisesta koulutuksesta on osin vääristynyt. Yhteisen keskustelun tarve on siis akuutti.

Meillä on työpajoja, joissa yhteistyötä oppilaitosten kanssa on tehty pitkään. Yhteistyön sisällöt ja perusteet vaihtelevat alueittain ja jopa toimijoittain. Valtakunnallisesti olisi tärkeää yhteisessä keskustelussa löytää toimivat mallit, joita voidaan soveltaa ympäri maan. On turhaa, että jokainen rakentaa polkunsa yhteistyöhön yksin. Toiminnan jatkuttua monissa paikoissa jo kymmenenkin vuotta monet asiat on jo ratkaistu ja koekäytetty – joten valmiiden mallien käyttäminen on resurssienkin näkökulmasta perusteltua.

Miten tunnistetaan työpajan mahdollisuudet osaamisen kerryttämiseen

Työpajojen tunnistetut oppimisympäristöt ovat oppilaitosyhteistyön avain. Keskustelua käydään myös siitä, kuka ja miten oppimismahdollisuuksia tunnistetaan. Meillä PAIKKOmallissa oppimisympäristön tunnistaminen on selkeästi määritelty prosessi, jonka sisällöistä ja toteuttamisesta on olemassa paljon materiaalia. Meillä olennaisia asioita ovat:

• tutkintojen perusteiden mukainen tunnistamistyö
• riittävä asiantuntemus ja näkemys tutkinnoista ja työpajatoiminnasta
• työpajan toiminnan ominaispiirteiden esittely raporteissa

Työpajatoiminnan mahdollisuudet osaamisen kerryttämisessä ovat mittavat. Työpajaväylä ei ole koskaan valtavirta, vaan jokaisella siellä osaamistaan kerryttävällä on jokin erityinen syy olla työpajalla. Jo laajentuvan oppivelvollisuudenkin näkökulmasta on hienoa, että ammattiosaamista on mahdollista hankkia tuetussa ja turvallisessa yhteisössä, jossa pystytään yksilöllisempään ohjaukseen ja päivittäiseen tukeen ja apuun – myös arjenhallintaan liittyvissä asioissa.

Mitä se on se opinnollistaminen?

Moni mieltää opinnollistamisen oppilaitoslähtöiseksi toiminnaksi, usein jopa pelkistetysti tutkinnon osien suorittamiseksi työpajaympäristössä. Sellainen vaihtoehto pystytään kuitenkin tarjoamaan hyvin rajoitetulle osalle työpajan valmentautujista – ja siksi opinnollistamisen käsitettä tuleekin avartaa. Miksi ihmeessä vain tutkinnon osaa suorittava opiskelija voi saada osaamisestaan todistuksen, mutta samaa hommaa tekevä kuntouttavan työtoiminnan asiakas samalla osaamisella jää sitä vaille? Eikö osaaminen kerry ilman muodollista yhteyttä oppilaitokseen?

Oppimismahdollisuuksien tunnistaminen ja raportointi yleisesti ja siihen liittyvä osaamisen tunnistaminen (HUOM! ei arviointi ja tunnustaminen) mahdollistaa valmentautujien osoittaman osaamisen dokumentoinnin osaamistodistukseen. Moni kokee oman oppimiskykynsä niin heikoksi, ettei katso pystyvänsä suoriutumaan tutkintojen vaatimuksista. Tutkintojen perusteiden mukaisesti laadittu, työpajatoiminnan aikana osoitetusta osaamisesta kirjoitettu osaamistodistus voi avata silmiä ja muuttaa käsitystä omasta kyvystä oppia.

Opinnollistamisen kokonaisuus osaamistodistuksineen on työpajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Yksilöity osaamisen dokumentointi antaa positiivisen palautteen osaamisesta ja rakentaa mahdollisuuksia jatkoon. Jo kertyneen osaamisen saaminen tunnustetuksi mahdollistuu oppilaitosyhteistyön avulla osallistumalla näyttöön, jossa osaaminen tunnustetaan osaksi tutkintoa. Tie tutkintoon tai sen osaan löytyy – ja lyhenee.

Tavoitteena yhdenmukainen yhteistyön pohja

Verkostotyössä tavoitteeksi tulee asettaa yhtenäinen pohja työpajojen ja ammatillisten koulutuksenjärjestäjien yhteistyölle. Tätä pohjaa rakennetaan mm. oppimisympäristöjä tunnistamalla, yhtenäistämällä käytäntöjä ja sopimalla yleisesti yhteistyön linjauksista. Tilanteen muuttuessa mm. oppivelvollisuuden osalta sopimuksellinen ja keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteistyö on kaikkien, niin toimijoiden kuin nuortenkin etu.