”Koulutusta eniten tarvitsevat osallistuvat siihen vähiten”

PAIKKO on KYT ry:n rekisteröimä tuotemerkki, joka sisältää työkalut erilaisten oppimismahdollisuuksien ja osaamisen tunnistamiseen ohjatussa toiminnassa. Ohjausjakson päättyessä toiminnassa mukana ollut saa osaamistodistuksen, joka dokumentoi havaitun ammatillisen osaamisen. Työkalut ja niitä tukeva verkostoitumisen malli on kehitetty kuuden vuoden aikana kahdessa ESR-rahoitteisessa kehittämishankkeessa.

PAIKKO tarjoaa hallitusohjelman tarkoittamat keinot jatkuvan oppimisen vahvistamiseen ja osaamisen tunnistamiseen. On hienoa havaita, että työmme tarpeellisuus näkyy myös poliittisessa päätöksenteossa.

Lähde: Osallistava ja osaava Suomi, 3.6.2019, Valtioneuvoston kanslia

Tavoitteena nostaa koulutustasoa

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi nostaa väestön koulutustasoa. Tavoitetta asetettaessa todetaan, että 16% aikuisväestöstä on vailla toisen asteen tutkintoa. Tämä on se väestön osa, jonka koulutustasoa ja mahdollisuuksia on helpointa parantaa merkittävästi pienellä panostuksella. Koulutus on mm. Me-säätiön tutkimustiedon valossa se suurin osattomuuteen ja syrjäytymiseen johtava osatekijä. Osallistavassa Suomessa panostukset osaamisen ja koulutustason nostamiseen ovat välttämättömiä kokonaistavoitteen saavuttamiseksi.

Merkittävällä osalla koulutuksellisesti syrjäytyneistä on huonoja kokemuksia virallisesta koulutusjärjestelmästä, usein peruskoulusta. Heillä ei ole halua alistaa omaa tekemistään koulumaisen tarkastelun alaiseksi, joten he ovat usein päättäneet jättäytyä ulkopuolisiksi. Heitä ei kiinnosta amisreformi eikä näyttötutkinto, koulu kun koulu. Tarvitaan siis uudenlainen lähestymistapa ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Ja tarvitaan keinoja elämän kokemuksesta ja erilaisista töistä hankitun osaamisen tunnistamiseen, joka voisi hyvin riittää jopa tutkinnon suorittamiseen.

Työllisten määrää tulee kasvattaa

Monien hallituksen työelämää koskevien tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on osaaminen – olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen edelleen. PAIKOssa olemme sitä mieltä, että työelämäosallisuuden vahvistaminen monessakin riskiryhmässä on kiinni enemmän asenteesta kuin osaamisesta. Suomalainen työelämä toimii edelleenkin paperit ja todistukset edellä ennemminkin kuin osaaminen edellä. Tämä ehkäisee tehokkaasti esimerkiksi monen osaava ikääntyvän työnhakijan työllistymisen: vuosiluku ja vanhentunut todistus peittävät todellisen osaamisen alleen.

Jatkossa työllisyysasteen nosto on haastavaa. Olennaista on lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tarvitaan vaikuttavia toimia naiden ryhmien tyollistämiseksi

Työllisten määrän kasvattamisen avaimena hallitusohjelmassa nähdään osaamisen kehittämisen, tunnistamisen ja tutkintojen suorittamisen. Hyvin monen työttömän osalta tämä pitää paikkansa ja näitä tavoitteita tuemme käytännön kentällä kaikin mahdollisin keinoin. Toivoisimme toki, että kun ammatillinen koulutus saa resursseihinsa kohennusta, myös virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapatuva kehittämistyö ja ponnistelu osaamisen tunnistamiseksi saisi sekin tarvitsemansa resurssit.

Toteutetaan parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. … Jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa. Eri koulutusasteiden toimintaa, ohjausta ja rahoitusta kehitetään siten, että Suomeen syntyy kattava tarjonta työelämälähtoisiä, monimuotoisia jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia… Laaditaan kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden tavoitteena on tehdä eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi työelämässä ja koulutusjärjestelmässä.

Osaamisen tunnistamisen kehittämiseen on mm. työvalmennuksen kentällä käytetty merkittävästi julkista rahaa. Projektirahoituksella kehitetyt työkalut jäävät käyttämättä, ellei niiden levittämiseen ja vakiinnuttamiseen ole käytettävissä resursseja. Nyt olisi oivallinen mahdollisuus saada nuo yhteiseksi hyväksi kehitetyt toimivat käytännöt osaksi kansallista osaamisen tunnistamisen kokonaisuutta.

Osaamisen tunnistaminen työpajatoiminnassa …

…työllistämispalveluissa ja -valmennuksissa, kotouttamisprosessissa ja vapaaehtoistoiminnassa sekä sosiaalisessa kuntouttavassa työtoiminnassa on PAIKKO toiminnan ydin. Olemme kuuden toimintavuotemme aikana saaneet erittäin rohkaisevia tuloksia hallitusohjelman tavoitteiden suunnassa. Vaikka toiminta onkin ollut alueellista, sen vaikutukset ovat laajemmat.

Erityisen tärkeitä osaamistodistuksella aikaan saatavat vaikutukset ovat yksilön osallisuuden ja itsetunnon kannalta. Tämän päivän työmarkkinoilla luottamus omaan osaamiseen on tärkeämpää kuin usein aavistammekaan. Edes koulutukseen osallistuminen ei ole mahdollista niin kauan, kun oma näkemys mahdollisuudesta kehittää itseään on kielteinen. Osaamistodistuksen avulla herätetään uskoa omiin mahdollisuuksiin ja sitä kautta vapautetaan ihminen haluamaan parempaa. Yksilöllinen kokemus ja omat unelmat ovat yhtä tärkeitä ikääntyvälle kuin syrjäytymisuhan alaiselle nuorellekin.

Osaamista syntyy kaikkialla. Meillä on aina vain rajalliset mahdollisuudet sen tunnistamiseen, mutta mikään ei estä meitä laajentamasta niitä. Tämän eteen tehty työ on arvokasta erityisesti niille, jotka eivät jaksa uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. Toivottavasti myös tämä työ saa resursseja virallisen koulutusjärjestelmän ohella, jotta osallistava Suomi tulisi tätäkin kautta mahdolliseksi.

Haluamme varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus opiskella, osallistua ja toteuttaa unelmiaan.

Toivottavasti myös meillä aikuisilla olisi nämä mahdollisuudet iästä, osatyökykyisyydestä, koulutuksen puuttumisesta, etnisestä taustasta ja vaikkapa vankilatuomioista huolimatta.