Millainen on laadukas ja hyvä tapa raportoida toimintaympäristön oppimismahdollisuuksista? Mitä raportissa pitää olla? Käsitykset vaihtelevat. Mutta tiettyjen peruslainalaisuuksien pitää toteutua, ennenkuin voidaan puhua laadusta – ja ennenkuin osaamistodistustyökalu on mahdollista ottaa kitkatta käyttöön.
PAIKKO-oppimisympäristöraportit ovat saatavissa täältä.
Sisältö tutkinnon perusteista
Mikäli tarkoitus on käyttää tutkintojen perusteisiin nojautuvaa osaamistodistusta, oppimisympäristön raportoinnin perustana pitää olla Opetushallituksen määräämät tutkintojen perusteet. Vain näin pystytään luomaan riittävän selkeä yhteys niiden, tunnistetun osaamisen ja työpaikan toiminnan välille. Raportin rakenteen pitää rakentua tutkinnon rakenteen pohjalle ja raportissa tulee käyttää tutkinnon perusteissa käytettyä käsitteistöä.
Selkein tapa on käyttää valmiita Opetushallituksen muotoiluja – siis tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja arviointikriteereitä mahdollisuuksien kuvaamiseen. Ellei näin menetellä, ei selvää yhteyttä osaamistodistukseen tunnistetun, tutkintojen perusteiden avulla muotoillun osaamisen ja työpaikan toiminnan välillä synny.
Oman toiminnan kuvaus
Jokainen oppimisympäristö on laadultaan erityinen. Tämän erityisyyden ja ympäristön erityisvahvuuksien kuvaaminen oppimisympäristöraportissa antaa selkeän kuvan siitä, millaisissa olosuhteissa ammatillista osaamista on tunnistettu ja kehitetty. Jokaisessa toimintaympäristössä on omat tapansa toimia – ja niiden näkyminen raportissa on laatua.
Laadukkaissa raporteissa erilaiset työpaikat ovat keskenään vertailtavissa. PAIKKOjärjestelmässä asia on ratkaistu siten, että jokaisessa ympäristössä vastataan samoihin toimintaa kuvaaviin kysymyksiin. Niistä kenties tärkein on: Miten tunnistetut tutkinnon osat/ammattitaitovaatimukset toteutuvat käytännön työtehtävissä? Tämä kysymys yhdistää tutkinnon perusteet käytännön työhön ja antaa kuvan noudatettavista toimintatavoista.
Osaaminen raportin taustalla
Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä on käyntikortti, joka julkaistaan ja jonka perusteella työpaikan osaamista arvioidaan. On tärkeää, että sen laatimisessa ja oppimisympäristön tunnistamisessa on käytettävissä riittävästi osaamista. Substanssiosaamisen lisäksi tärkeää on tuntea riittävästi tutkintojen perusteita, jotta raporteissa tulevat esille oikeat asiat.
Vain laadukas oppimisympäristöraportti kannattaa julkaista. Jokainen raportti käy läpi tiukan laatutarkastelun ennen julkaisemistaan. Koko järjestelmän kannalta on olennaisen tärkeää, että perustaso säilyy. Laadun kannalta olennaiset poikkeamat korjataan, vanhentuneet raportit päivitetään ja julkaisut pidetään näin ajantasaisina. Tämä vaatii itsessään osaamista ja melkoisen määrän työtunteja.
Laadunvarmistuksesta on hyötyä kaikille toiminnassa mukana oleville. Yhteinen osaaminen lisääntyy, mielipiteiden vaihtaminen kehittää toimintaa ja raporteista tulee entistä tarkempia ja laadukkaampia. Tämä tarkoittaa myös laadukkaampia osaamistodistuksia.