Millaista on laadukas opinnollistaminen? Miten opinnollistamisen ja osaamistodistustoiminnan laatua kehitetään? Laadun osalta voidaan luonnollisesti tarkastella koettua laatua toisaalta – ja pyrkiä toisaalta määrittelemään laatukriteereitä ja hakemaan jonkinlaista absoluuttista laatua. Kun kyse on toiminnasta, jossa on monen tasoisia toimijoita, joudutaan asioita yksinkertaistamaan ja kärjistämään, jotta päästään jonkinlaiseen määrittelyyn laadusta. PAIKKO laatua on kuvattu aiemmin neljällä eri ulottuvuudella: luotettavuus, läpinäkyvyys, ajankohtaisuus ja yhteistyö. Niiden kautta on tarkasteltu lähinnä PAIKKOjärjestelmää, työkaluja ja keskitetysti toteutetun toiminnan laatua.
Laadulla on monta tekijää
Tarkasteltaessa laadun muodostumista yhteistyöverkoston, oppilaitosten ja osaamistodistuksen saajien näkökulmasta huomataan, ettei yhden toimijan tarkastelu riitä. Laadulla on monta tekijää. Sillä on myös monta arvioijaa, joiden kaikkien kokemus ratkaisee toiminnan kokonaislaadun.
Laatu muodostuu monista, usein pienistä asioista. Ihmiset kokevat asioita keskenään eri tavoin ja usein pienetkin asiat ovat laatukokemuksen muodostumisen kannalta ratkaisevia. Mikäli aiomme kehittää moniulotteisen toimintakokonaisuuden laatua, meillä pitää olla yhteinen näkemys laadun muodostumisen kriittisistä tekijöistä.
PAIKKOlaadun portaat
Perustan PAIKKOmallilla toteutettavan opinnollistamisen laadulle muodostavat PAIKKOjärjestelmän ominaisuudet. Alimmalla rappusella ovat työkalujen lisäksi ne yhteiset toimintatavat, joiden avulla rakentuu toiminnan yhteinen pohja. Lähtökohtana ovat ammatilliset tutkintojen perusteet, joihin jokainen toiminnan vaihe on johdettavissa. Siitä syntyy se luotettava ja läpinäkyvä kokonaisuus, joka johtaa osaamistodistusten kirjoittamiseen ja osaamisen tunnistamiseen.
PAIKKOjärjestelmä huolehtii siitä, että kaikilla käyttäjillä on käytössään ajanmukaiset työkalut ja sisällöt oman toimintansa kuvaamiseen ja osaamisen tunnistamiseen. Se, kuinka työkaluja käytetään on laadun seuraava porras. Jokainen oppimisympäristöraportti on erilainen. Se rakentuu tutkintojen lisäksi toimintaa kuvaavista elementeistä. Osaamistodistusten laatu ja uskottavuus on kiinni siitä, kuinka luotettava raportti on ja millaisen kuvan lukija toiminnasta saa.
PAIKKOtiimin tekemän laatutyön tavoitteena on, että jokaisesti raportista tulee mahdollisimman hyvä. Keskitetysti ei ole mahdollista vaikuttaa kaikkeen, vaan raporttien lopullinen sisältö on aina toimijaorganisaation vastuulla.
Laadukkaassa toiminnassa syntyy laadukas osaamistodistus, joka vastaa saajansa osaamista. Valmennukseen on sisältynyt osaamisen kerryttämisen ja havainnoinnin lisäksi elementtejä, joiden avulla todistuksen merkitys on avautunut sen saajalle. Valmennusprosessien laadun kehittäminen on mahdollista PAIKKOtyökalujen avulla, mutta tiimimme ei tietenkään voi vastata siitä. Osaamistodistuksen saajan kokema laatu on riippuvainen myös valmennuksessa rakennetuista odotuksista.
Laatua lisää!
Laatutyö on kaikkien yhteinen asia. Jokaisella toimintaan osallistuvalla on oma roolinsa laadukkaan kokonaisuuden rakentamisessa. Tavoitteena on kevään aikana aloittaa yhteinen keskustelu PAIKKOtoiminnan laadusta. 10 vuotta kehittämistyötä on luonut perustan laadun kehittämiselle – nyt meidän toimijoiden tehtävänä on arvioida omaa toimintaamme laatunäkökulmasta ja kehittää palvelujen laatua edelleen. Millainen on toimiva opinnollistamisen laatuketju? Kuinka vahvistamme yhdessä sen ”heikoimpia” lenkkejä parantaaksemme käyttäjäkokemusta?