Mistä syntyy osaamisen tunnistamisen laatu?

Twitterissä ja muualla sosiaalisessa mediassa käydään keskustelua siitä, mihin suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu – lakeihin vai luottamukseen. Luottamukseen perustuvassa koulutusjärjestelmässä muidenkin kuin koulutuksenjärjestäjien havainnoima ja dokumentoima osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi tutkintoja. Niiden tuhansien kannalta, jotka ovat maassamme vailla ammatillista koulutusta, olisi syytä toivoa, että luottamus vain syvenisi edelleen. Heistä monelle osaamisen hankkiminen muualla kuin virallisessa koulutusjärjestelmässä on ehkä ainoa mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen.

Luottamus ansaitaan aina toiminnalla – ja siksi ihan kaikkien, jotka osaamisesta todistuksia antavat on pidettävä huolta toimintansa laadusta. Omasta mielestäni toiminnassa tulee toteutua seuraavat perusasiat:

1. toiminta on avointa ja läpinäkyvää.

  • Osaamisen tunnistaminen perustuu yleisesti hyväksyttyihin kuvauksiin ammatillisesta osaamisesta (esim. tutkintojen perusteet, jotka OPH on hyväksynyt)
  • osaamistodistus tai muu osaamisesta kertova dokumentti on suoraan johdettavissa yleisestä tavasta kuvat ammatillista osaamista
  • jokainen vaihe tässä ketjussa on jäljitettävissä ja kaikki asiat tarvittaessa tarkastettavissa

2. oppimisympäristöä ja sen mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen hankkimiseen on tarkasteltu avoimesti ja ulkopuolisen asiantuntijan avulla

  • valmennusorganisaation tai järjestön oma näkemys omasta toiminnastaan voi poiketa asiantuntijan näkemyksestä. Mahdollisuuksia voidaan vähätellä tai suurennella
  • usein on hyvä keskustella näkemyserot auki ja rakentaa yhteinen ja pätevä kuvaus toiminnan mahdollisuuksista tuottaa ammatillista osaamista
  • vaikka toimintaa tehdään työnä, ei se aina tarkoita sitä, että se yltää ammatilliselle tasolle

3. kaikki toiminnan osapuolet tietävät, mihin osaamistodistus perustuu ja mikä on sen käyttötarkoitus ja -mahdollisuudet

  • ohjauksessa kerrotaan osaamisen havainnoinnista ja osaamistodistuksen mahdollisuuksista – todistuksen saaja tietää, miten, missä ja milloin sitä voi käyttää
  • valmentajalla/osaamistodistuksen kirjoittajalla on valmiudet ja ammattitaito osaamisen havainnointiin ja sen dokumentointiin
  • koulutuksen järjestäjillä on tieto osaamistodistusprosessista kokonaisuutena ja mahdollisuus tarkastaa prosessi vaikka vaihe kerrallaan

PAIKKOprosessissa nämä kaikki laatutekijät toteutuvat ja niistä pidetään tiukasti kiinni toiminnan laajentuessa ja saadessa uusia muotoja ja käyttäjiä. Avoimuus ja luotettavuus ovat kaiken ”opinnollistamisen” lähtökohta – ellei niistä pidetä kiinni, kaikki tähänastinen työ on ollut turhaa. Luottamus on vaikea ansaita, mutta kuinka helppo se onkaan menettää!