Kansanedustaja Riitta Mäkinen toimii sekä INTO – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n että Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n puheenjohtajana ja on laajasti perehtynyt työllistämistoimintaan ja palvelujen kehittämiseen.
Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet yhtä myllerrystä koronakriisin keskellä elettäessä. Koronanhoidon rinnalla yhteiskuntaamme kuitenkin uudistetaan, kuten pitääkin. Monien muiden ohella merkittävimmäksi nousevat oppivelvollisuusiän pidentäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Elämme nyt suuren muutoksen aikaa.
Nuorten palvelutarve kasvaa
Kriisi on koetellut erityisesti lapsia ja nuoria, vaikka kuntia ja oppilaitoksia on kaikin mahdollisin tavoin tuettu tärkeiden palvelujen ja toimintojen turvaamisessa. Etäopetus, harrastusten sulkeminen ja esimerkiksi kouluterveydenhuollon, lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen – kuten koulupsykologien – saatavuuden heikkeneminen kriisin aikana ovat jättäneet jälkensä.
Opintojen keskeytysmäärät toisella asteella ovat kasvaneet, eivätkä kaikki ole etäopetusjaksojen jälkeen löytäneet tietänsä takaisin peruskoulunkaan penkille. Myös mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Hoitojonot olivat pitkiä jo ennen pandemiaa. Nyt pahentuneen hoito- ja palveluvelan purkamiseen on kohdennettava kaikki liikenevät voimavarat, sillä meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa menettää sukupolvea koronalle. Tämä on yksi käynnissä olevan sote-uudistuksen kriittisiä kysymyksiä. Palveluilla on myös merkittävä rooli nuorten opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa ja tutkinnon suorittamisen tukemisessa.
Nuorten tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että oppivelvollisuuden pidentäminen ja toisen asteen maksuttomuus astuivat voimaan juuri tänä syksynä. On toivottavaa, että tässä tilanteessa saamme kopin useammasta syrjäytymisriskin alla olevasta tai jo opintojen ulkopuolelle jääneestä nuoresta. Tarvitsemme kuitenkin hyvin tiivistä yhteistyötä ja monipuolista toimijakenttää, jotta apu ja tuki aidosti tavoittaa sitä tarvitsevat. Palvelut on vietävä sinne, missä nuoret ovat.
Palvelujen kehittäminen vaatii monialaista yhteistyötä
Tavoitteiden toteutuminen edellyttää monipuolista toimintaa, joka tukee oikean opintoalan löytymistä ja edistää tutkinnon suorittamista. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta muodostavat oivan esimerkin tällaisesta vaikuttavasta toiminnasta. Yhä useampi nuori tarvitsee peruskoulun jälkeen tukea elämänhallintaan ja oman jatkopolun löytämiseen ennen suoraa siirtymistä toisen asteen opintoihin. Sama koskee myös nuoria, joilla oppipolun katkeamisen riski on suuri, tai niin on jo ennättänyt käydä. Onkin tärkeää varmistaa nuorten työpajatoiminnan resurssit ja toimintaedellytykset koronakriisin jälkimainingeissa, jotta työpajat voivat toimia entistä vahvemmin koulutuksen järjestäjien kumppaneina.
On fakta, että erilaisia oppimisympäristöjä perinteisen koulunkäynnin rinnalle on luotava. Tämä edellyttää niiden ammattitaitoista tunnistamista ja hyödyntämistä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Nuorten auttaminen elämässä ja koulupolulla eteenpäin edellyttää myös mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia uudella tavalla.
Paikko-toiminta käynnistyi kymmenen vuotta sitten hankkeena, joka alkoi kehittää erilaisten oppimisympäristöjen tunnistamiseen tarvittavia työkaluja. Tänä päivänä Paikko muodostaa laajan kokonaisuuden oppilaitosten kanssa tehtävästä yhteistyöstä, jolla autetaan työyhteisöjä ja erityisesti työpajoja tunnistamaan ja todentamaan nuorten osaamista.
Kolmannen sektorin rooli uudistusten toteuttamisessa
Myös kolmannen sektorin rooli laajemmin on nostettava entistä enemmän esiin ja varmistettava, että hyvät toimintatavat jatkuvat ja paranevat suurten rakenteellisten uudistusten kuten sote-uudistuksen ja oppivelvollisuuden laajenemisen keskellä.
Kolmas sektori on paitsi tärkeässä roolissa tuottamaan erilaisia palveluja ja tilkitsemään turvaverkkoja, myös tarjoamaan paikkoja osaamisen kehittämiselle ja näyttämiselle, oman polun löytymiselle ja arjessa kiinni pysymiselle. Monet yhdistykset toimivat osatyökykyisten, työkokeilijoiden tai oppisopimuskoulutettavien työpanoksen ansiosta.
Vaikka muutokset tuovat mukanaan haasteita, ne ovat ennen kaikkea suuri mahdollisuus. Nyt kyse on siitä, millä tavoin ne käytännössä toteutetaan ja kuinka lasten ja nuorten hyvinvointi huomioidaan suuren uudistuksen keskellä. Aluevaalit ovatkin äärimmäisen tärkeät vaalit, sillä tulevat päättäjät pureutuvat juuri näihin perimmäisiin kysymyksiin. Kentän toimijoilla on paljon annettavaa – päättäjien vastuulla on paitsi varmistaa toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa, mutta myös tunnistaa kolmas sektori hyvinvointia edistävä voimavarana ja yhteistyökumppanina.