Perustiedot Oppimisympäristön kuvaus Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon osat

PAIKKO®
Oppimisympäristön tunnistamisraportti

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla.

Oppimisympäristön tunnistaminen

Tämän oppimisympäristön tunnistaminen on toteutettu PAIKKO®-järjestelmän mukaisesti. Tunnistustyön on suorittanut ulkopuolinen asiantuntija, jolla on riittävä asiantuntemus ammatillisen tutkinnon perusteesta.

Valtakunnallista PAIKKO®-järjestelmää hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki. PAIKKO-järjestelmän työkaluja ovat Oppimisympäristöjen raportit ja Osaamistodistus. Toimintamallin kehittämistyö aloitettiin vuosina 2012–2018 toteutetuissa ESR–hankkeissa.

Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto 2023

Perusteen nimiKasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
Määräyksen diaarinumeroOPH-3837-2022
KoulutuksetKasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
OsaamisalatKoulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisala
Ohjauksen osaamisala
Romanityön osaamisala
Perhepäivähoidon osaamisala
Kasvatuksen osaamisala
TutkintonimikkeetPerhepäivähoitaja
Koulunkäynninohjaaja
Voimaantulo01.01.2023
ePerusteethttps://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/8262880/tiedot

Organisaatio

Taiteen Sulattamo ry

Toimintayksikkö

Itä-Helsingin Kulttuuripaja Kupla, Marjaniementie 74, Iiris-keskus, PL 30, 00030 Iiris

Yhteyshenkilöt

Shaka Kampara, vastaava ohjaaja, 044 720 2589, shaka.kampara@sosped.fi

Kotisivut ja sosiaalinen media

Kotisivut: https://kulttuuripajakupla.fi/

Instagram: https://www.instagram.com/kulttuuripajakupla/

Facebook: https://www.facebook.com/kulttuuripajakupla

Oppimisympäristö tunnistettu

19.09.2024

Ulkopuolinen oppimisympäristön tunnistaja

Kirsi Hiekkala, suunnittelija, KYT, PAIKKO

Oppimisympäristöraportti julkaistu

19.09.2024

PAIKKO yhteyshenkilöt

Susanna Uusitalo
Laatupäällikkö
0400 304 108
Kirsi Hiekkala
Suunnittelija
050 380 3022
etunimi.sukunimi@kyt.fi
www.paikko.fi

Oppimisympäristön kuvaus

Organisaation ja työ- ja toimintaympäristön kuvaus

Itä-Helsingin Kulttuuripaja Kupla tarjoaa vapaaehtoista ja maksutonta, vertaisohjaajien ohjaamaa luovaa ryhmätoimintaa. Toiminta on suunnattu 18–35 v. nuorille aikuisille, joilla on jokin mielenterveyden haaste tai muuten haastava elämäntilanne.

Toimintaa järjestetään Kuplan tiloissa Iiris-keskuksessa. Lisäksi järjestämme toimintaa sään salliessa ulkona ja teemme pitempiä ja lyhempiä retkiä.

Kulttuuripaja tarjoaa kävijöilleen paikan, jossa voi tehdä itseään kiinnostavia asioita. Kulttuuripajalla jokainen kävijä voi hyödyntää omaa osaamistaan ja omia vahvuuksiaan. Kulttuuripaja tarjoaa myös yhteisön, jonka kanssa voi turvallisesti kokeilla uutta ja hankkia uusia taitoja.

Ryhmien suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaavat pääasiassa koulutetut vertaisohjaajat. Vertaisohjaajat ovat kävijöiden vertaisia: kulttuurista kiinnostuneita nuoria aikuisia, joilla on jokin mielenterveyden haaste tai muuten haastava elämäntilanne.

Kulttuuripajalla on aina henkilökuntaa paikalla pajan ollessa auki. Huolehdimme siitä, että pajan arki rullaa sujuvasti. Edistämme myös suvaitsevaista ja kannustavaa ilmapiiriä. Kulttuuripajan henkilökunta toimii vertaisohjaajien taustatukena ja käy vertaisohjaajien kanssa mentorointikeskusteluja. Autamme ryhmien suunnittelussa, valmistelussa ja hankintojen tekemisessä. Lisäksi tarjoamme vertaisohjaajille säännölliseti vertaistyönohjausta.

Miten tunnistetut tutkinnon osat/ammattitaitovaatimukset toteutuvat käytännön työtehtävissä

Tavoitteena on, että vertaisohjaajaopiskelija hallitsee tutkinnon osat/ammattitaitovaatimukset, kun on käynyt vertaisohjaajakoulutuksen ja ohjannut vähintään yhden viiden viikon jakson omaa kulttuuriryhmää. Väliviikolla opiskelija hyödyntää mentoroinnin osana vertaisohjaajana toimimista ja osallistuu vertaistyönohjaukseen.

Koulutuksen runkona on käytössä Sosped-säätiön kulttuuripajojen vertaisohjaajakoulutuksen työkirja, jonka tehtävät avaavat teoriaa koulutuksen tavoitteiden taustalla. Työkirja ja koulutus sisältävät paljon käytännön harjoituksia ja luovien menetelmien hyödyntämistä vertaisohjaajaksi opiskelun tukena.

Koulutus on kestoltaan 30 h. Koulutus toteutetaan viiden viikon aikana. Koulutuspäivät kestävät viisi tuntia ja niitä on kerran viikossa (5 x 5 h). Koulutuspäivien lisäksi koulutukseen kuuluu oman harjoitusryhmän suunnittelu ja ohjaaminen yhdessä parin tai pienryhmän kanssa, sekä yhteen toisen parin tai pienryhmä ohjaamaan ryhmään osallistuminen. Harjoitusryhmien osuus koulutuksesta on 5 h. Koulutuksen päätteeksi järjestetään valmistujaiset.

Vertaisohjaajakoulutuksen päätavoitteena on antaa opiskelijalle riittävä tieto, taito ja rohkeus suunnitella ja ryhtyä ohjaamaan omaa ryhmää kulttuuripajamallin mukaisesti.

AMMATTITAITOVAATIMUKSET

Henkilö osaa toimia monialaisen työyhteisön tai verkoston jäsenenä:

Kulttuuripajan vertaisohjaaja toimii Sosped-olkkarissa osana Kuplan ja Mieletöntä valoa -mediatoiminnan työntekijöiden, työkokeilijoiden ja harjoittelijoiden kanssa. Sosped-olkkarin eli Kuplan ja Mielettömän valon työntekijöillä on monenlaisia koulutuksia ja tulokulmia työhön. Vertaisohjaaja toimii erityisesti alkuvaihessa tiiviissä yhteistyössä työntekijän kanssa.
Sekä vertaisohjaajat ja työntekijät pyrkivät tarjoamaan kävijöille turvallisen ympäristön ja innostavaa tekemistä. Myös Sosped-olkkarissa vierailevat ammattilaiset otetaan lämpimästi vastaan.
Vertaisohjaajakoulutuksessa käsitellään itsetuntemusta ja vuorovaikutusta, mikä auttaa toimimaan erilaisten ihmisten kanssa.
Vertaisohjaajakoulutuksessa käytetään viestintään WhatsAppia. Ryhmien suunnittelussa hyödynnetään paljon verkossa olevia lähteitä.
Vertaisohjaajakoulutus ja vertaisohjaajana toimiminen vaatii kalenterin hallintaa ja ajankäytön suunnittelua.
Vertaisohjaajakoulutuksessa, vertaistyönohjauksessa ja mentorointikeskusteluissa reflektoidaan omaa jaksamista ja ryhmien suunnitteluun, valmisteluun ja ohjaamiseen käytetyn ajan ja energian rajaamista.

Henkilö osaa ohjata vertaisryhmää:

Vertaisohjaajat ideoivat ja suunnittelevat omat ryhmänsä. Työntekijät ovat tarvittaessa tukena. Vertaisohjaajakoulutuksessa harjoitellaan suunnittelua suunnitelemalla oma harjoitusryhmä.
Kulttuuripajalla ryhmätoimintaan kuuluu toimintatavoista sopiminen yhdessä ryhmäläisten kanssa. Lisäksi käytössä on yleiset turvallisemman tilan periaatteet. Vertaisohjaaja kertaa nämä ryhmäläisille.
Vertaisohjaaja ohjaa ryhmää omana itsenään. Hän harkitsee ja säätelee itse, minkä verran taustastaan ja tilanteestaan jakaa.
Vertaisohjaajakoulutuksessa tutustutaan ryhmäilmiöihin ja ryhmän vaiheisiin sekä pohditaan miten ne näkyvät kulttuuripajan ryhmissä.
Kulttuuripajan ryhmissä noudatetaan osallistujien ja työntekijöiden yhdessä laatimia turvallisemman tilan periaatteita.
Jos vertaisohjaajalla herää huoli kävijästä, hän kertoo huolestaan kulttuuripajan työntekijälle tai ohjaa kävijän keskustelemaan työntekijän kanssa.

Henkilö osaa arvioida ja kehittää omaa osaamistaan ja ammatillisuuttaan:

Kulttuuripaja Kuplan vertaisohjaajakoulutuksessa harjoitellaan omien vahvuuksien, kehittämiskohteiden ja osaamisen sanoittamista, palautteen antamista ja vastaanottamista sekä lempeää suhtautumista keskeneräisyyteen. Keskustelua jatketaan koulutuksen jälkeen ryhmämuotoisesti vertaistyönohjauksissa sekä kahden kesken työntekijän kanssa mentorointikeskusteluissa.

Toiminnan erityispiirteitä

Kulttuuripaja tarjoaa kävijöilleen paikan, jossa voi tehdä itseään kiinnostavia asioita. Kulttuuripajalla jokainen kävijä voi hyödyntää omaa osaamistaan ja omia vahvuuksiaan. Kulttuuripaja tarjoaa myös yhteisön, jonka kanssa voi turvallisesti kokeilla uutta ja hankkia uusia taitoja.

Kulttuuripajatoiminnan erityispiirre on että ryhmien suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaavat pääasiassa koulutetut vertaisohjaajat. Vertaisohjaajat ovat kävijöiden vertaisia: kulttuurista kiinnostuneita nuoria aikuisia, joilla on jokin mielenterveyden haaste tai muuten haastava elämäntilanne.

Kulttuuripaja Kuplan kävijä, joka on kiinnostunut oman ryhmän ohjaamisesta voi hakea vertaisohjaajakoulutukseen. Vertaisohjaajakoulutukseen voi tulla myös, vaikkei olisi aiemmin osallistunut Kuplan toimintaan. Uusia vertaisohjaajia koulutetaan pääsääntöisesti kahdesti vuodessa.

Kuplan toiminta pyörii kuuden viikon jaksoissa, joista viisi viikkoa on viikko-ohjelman mukaista toimintaa ja yksi viikko, joka on varattu toiminnan ja tulevan ryhmäjakson suunnittelulle. Viikko-ohjelma vaihtuu siis kuuden viikon välein. Uusi kävijä voi halutessaan liittyä Discord-palvelimelle ja WhatsApp-ryhmään, joissa jaetaan viikoittain tarkempi kyseisen viikon ohjelma. Osallistuminen ryhmiin on täysin vapaaehtoista. Kävijä voi osallistua toimintaan oman jaksamisen, aikataulujen ja kiinnostuksen mukaan.

Tilat/laitteet/palvelut/menetelmät

Tilat

Kulttuuripaja Kupla toimii Sosped-olkkarissa yhteisissä tiloissa Mieletöntä valoa -toiminnan kanssa. Sosped-olkkari tarjoaa turvallisen kohtaamispaikan ja monipuolista tekemistä 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille. Sosped-olkkarissa voi hengailla vapaasti, mihinkään toimintaan ei ole pakko osallistua. Halutessaan kävijä voi osallistua Kuplan ryhmiin tai Mielettömän valon mediatoimintaan. Kuplalla ja Mielettömällä valolla on usein myös yhteisiä projekteja, retkiä ja tapahtumia.

Sosped-olkkari sijaitsee Itä-Helsingissä Iiris-keskuksessa (Marjaniementie 74. 2. krs.). Iiris-keskuksessa on erilaisten yhdistysten ja yritysten toimitiloja, sekä lounasravintola ja majoituspalvelua. Sosped-olkkarin tila on pinta-alaltaan yhteensä noin 250 m2. Tilassa on iso olohuone, Mielettömän valon huone, Kulttuuripaja Kuplan huone, varasto, pieni äänitysstyudio ja työntekijöiden toimisto. Olohuoneessa on keittiö, hengailutilaa ja taidetyöskentelyyn sopiva pöytä. Kulttuuripaja Kuplalla on monipuoliset kuvataide- ja askarteluvälineet, instrumentteja ja musiikin tuotantokalustoa, videotykki ja äänentoisto, sekä konsoli-, lauta- ja pihapelejä. Suurempia hankintoja suunnitellaan ja harkitaan huolellisemmin ja pidempään, mutta pienempiä hankintoja tehdään ryhmien tarpeiden mukaan, kun uusi viikko-ohjelma on suunniteltu.

Palvelut

Kulttuuripaja Kupla tarjoaa nuorille aikuisille kohtaamispaikan, monipuolisia ryhmiä, retkiä ja tapahtumia sekä mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa toimintaan. Ryhmätoiminnan lisäksi Kuplassa on aina työntekijä paikalla. Työntekijän kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa. Työntekijät tarjoavat tukea, jos kävijällä tulee vaikea olo. Työntekijän kanssa voi myös keskustella asioista omassa elämässä jotka askarruttavat tai vaikka pohtia yhdessä, mitä voisi tehdä kulttuuripajan jälkeen. Lisäksi tarjolla on vertaisohjaajakoulutus kahdesti vuodessa.

Menetelmät

Vertaisohjaajat ohjaavat kulttuuripajalla ryhmiä, joissa voidaan tehdä melkein mitä vain. Vertaisohjaajuus ei vaadi erityistaitoja. Tärkeintä on, että vertaisohjaajaksi pyrkivä on kiinnostunut ryhmänohjauksesta sekä toisten kävijöiden tukemisesta ja kannustamisesta. Vertaisohjaajakoulutuksessa tutkitaan omia vahvuuksia ja arvoja, pohditaan vuorovaikutustaitoja, harjoitellaan ryhmän suunnittelua ja ohjaamista sekä tutustutaan keinoihin, joilla vertaisohjaaja voi ylläpitää omaa hyvinvointiaan.

Kulttuuripajan väliviikolla eli kuuden viikon välein järjestetään vertaistyönohjaus ja vertaisohjaajien virkistystoiminta. Vertaistyönohjauksessa reflektoidaan yhdessä mennyttä jaksoa, käsitellään vastaan tulleita haastavia tilanteita, onnistumisia ja oivalluksia. Vertaistyönohjauksessa käsitellään myös tulevaa jaksoa ja siihen liittyvistä odotuksista ja mahdollisia huolia. Samoin kuin vertaisohjaajakoulutuksessa myös vertaistyönohjauksessa hyödynnetään luovia ja toiminnallisia menetelmiä.

Henkilöstöresurssit

Vastaava ohjaaja 100% työajalla
Sosionomi (AMK), lähihoitaja (päihde- ja mielenterveystyö), ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, media-assistentti.
Musiikki- ja taidetoiminnan ohjaamisen osaaminen. Sosiaalipedagogisen työotteen ja toipumisorientaation mukaisen ohjaamisen osaaminen.

Toiminnanohjaaja 100% työajalla
Kokemusasiantuntija, lähihoitaja (vammaistyö).
Musiikki- ja urheilutoiminnan ohjaamisen sekä sosiaalisen median sisällöntuotannon osaaminen. Sosiaalipedagogisen työotteen ja toipumisorientaation mukaisen ohjaamisen osaaminen.

Valmentautujien/ohjattavien määrä työyksikössä (min-max)

4 - 10

Referenssit

Muuta

Oppimisympäristö on tunnistettu yhteistyössä Taiteen Sulattamo ry:n Kokemuksesi on arvokas -hankkeen (STEA / 2022–2024) kanssa.
Kokemuksesi on arvokas -hanke yhtenäistää ja kehittää kokemusasiantuntija- ja vertaisohjaajakoulutusten kenttää valtakunnallisesti.

Kuvat

  • Kulttuuripaja Kupla logo

  • Sohvaryhmä ja sohvapöytä. Kolme henkilöä pelaamassa Monopoly-lautapeliä.

    Ryhmätoiminnan lisäksi Kuplassa pelataan usein lautapelejä ja kootaan yhteisiä palapelejä.

  • Valkoinen pöytä jonka ympärillä sinisiä tuoleja. Sosped-olkkarin taidepiste.

    Taidepisteellä kokoontuvat yleensä Kuplan kuvataide- ja käsityöryhmät.

Tutkinnon muodostuminen

Oppimisympäristössä on mahdollista hankkia osaamista rastitetuista tutkinnon osista.

Pakolliset tutkinnon osat

- Ammatillinen toiminta ja työelämäosaaminen kasvatus- ja ohjausalalla

Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat

- Oppijan ja oppimisen ohjaus
- Tuen tarpeeseen vastaaminen oppimisen ja ohjauksen ympäristöissä

Valinnaiset tutkinnon osat

- Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus
- Koulunkäynnin ja opiskelun ohjaus ja tuki

Perhepäivähoidon osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat

- Lapsen tuen tarpeisiin vastaaminen yhteistyössä huoltajien ja muiden ammattilaisten kanssa
- Toimiminen perhepäivähoitoympäristössä

Valinnaiset tutkinnon osat

- Pedagogisen toimintakulttuurin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa
Tutkinnon osa Lapsen, kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen kasvatus ja ohjausalan perustutkinnosta

Romanityön osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat

- Yksilö- ja yhteisölähtöinen asiakas- ja viranomaisohjaus romanityössä
- Romanilähtöinen monikulttuurinen ohjaustyö

Kasvatuksen osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat

- Pedagogisen toimintakulttuurin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa
- Lapsen tuen tarpeisiin vastaaminen yhteistyössä huoltajien ja muiden ammattilaisten kanssa

Ohjauksen osaamisala
Valinnaiset tutkinnon osat

- Lapsen ja nuoren suojelu kasvatus- ja ohjaustyössä
- Osaamisen ja työllistyvyyden ohjaus
- Aikuisten ohjaus eri elämäntilanteissa

Valinnaiset tutkinnon osat

- Etsivässä työssä toimiminen
- Kulttuurinen moninaisuus kasvatus- ja ohjaustyössä
x Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen
- Romanikielen käyttäminen ohjaustyössä
- Draamailmaisun käyttö kasvatus- ja ohjaustilanteissa
- Kuvallisen ilmaisun käyttö kasvatus- ja ohjaustilanteissa
- Musiikillisen ilmaisun käyttö kasvatus- ja ohjaustilanteissa
- Suomen kielen lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen ohjaus
- Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon aktiivinen edistäminen

Tutkinnon osat

Osaamisen arviointi

Ammattitutkinnon perusteissa kuvataan perustutkintoa syvällisempää tai rajatumpiin työtehtäviin kohdistunutta osaamista.

Ammattitutkintojen arviointikriteerit määrittelevät tutkinnon osan hyväksytyn suorituksen tason. Ammattitaitovaatimuksen kaikkien arviointikohteiden tulee toteutua, jotta se voidaan tunnistaa oppimisympäristössä.

Ammattitaitovaatimukset

Ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa seuraavilta osin (rastitettu):

Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen

Ammattitaitovaatimukset

Henkilö osaa

- hahmottaa kokemusasiantuntijuuden periaatteet ja monimuotoisuuden sekä merkityksen osana toimintaympäristöä
x toimia monialaisen työyhteisön tai verkoston jäsenenä
- toimia palvelujärjestelmässä
x ohjata vertaisryhmää
- käyttää omaa kokemusasiantuntijuuttaan työvälineenä
x arvioida ja kehittää omaa osaamistaan ja ammatillisuuttaan.
Osaamisen arviointi

Henkilö hahmottaa kokemusasiantuntijuuden periaatteet ja monimuotoisuuden sekä merkityksen osana toimintaympäristöä.

Henkilö

- erottaa kokemusasiantuntijuuden eri tasot ja tuntee kokemusasiantuntijuuden monimuotoisen toimintakentän
- tunnistaa erilaiset kokemusasiantuntijuuden muodot, kuten omakohtainen sairastuminen ja siitä kuntoutuminen, palvelujärjestelmien asiakkuus, erityisryhmän jäsenyys sekä läheisen näkökulma
- erottaa eri kokemustoimijakäsitteet toisistaan, kuten vertaistoimija, vertaistyöntekijä, kokemustoimija, ammatillinen kokemusasiantuntija ja kokemuksen omaava ammattilainen
- ymmärtää kokemusasiantuntijan roolin asiakkaan aseman vahvistajana, ennakkoluulojen murtajana, oikeanlaisen tiedon välittäjänä sekä palveluiden suunnittelijana, kehittäjänä ja arvioijana
- ymmärtää koulutuksen merkityksen ammatilliseen kokemusasiantuntijuuteen kasvamisessa muun muassa hankkiakseen reflektointitaitoja ja hyödyntääkseen paremmin omia kokemuksiaan työssään
- tutustuu järjestäytyneeseen kokemusasiantuntijatoimintaan ja kokemusasiantuntijatoimijoihin.

Henkilö toimii monialaisen työyhteisön tai verkoston jäsenenä.

Henkilö

x toimii monialaisen työyhteisön tai verkoston jäsenenä ja tuo esiin omia havaintojaan
x toimii ammattilaisen kanssa työparina
x tunnistaa ei-kokemustaustaisen ammatillisen työn merkityksen ja toimii rakentavasti yhteistyössä
x tunnistaa omat asenteensa ja toimii ammatillisesti eri toimijaryhmien kanssa
x hallitsee digivälineiden käytön tiedonhaussa ja viestinnässä
x aikatauluttaa työnsä ja käyttää kalenteria
x ymmärtää työn ja vapaa-ajan rajat ja pitää huolta omasta jaksamisestaan.

Henkilö toimii palvelujärjestelmässä.

Henkilö

- ymmärtää eri toimijoiden tehtävät palvelujärjestelmässä
- ymmärtää vaitiolovelvollisuuden ja toimii sen mukaisesti
- hyödyntää kokemusosaamistaan palvelujärjestelmän arvioinnissa ja kehittämisessä
- toimii tarvittaessa tulkkina asiakkaiden, ammattilaisten ja palvelujärjestelmän välillä
- työskentelee rakentavassa vuorovaikutuksessa eri toimijaryhmien kanssa
- ratkaisee ammatillisesti erilaiset haastavat erityistilanteet, esimerkiksi tuttujen kohtaaminen asiakkaina
- ymmärtää työyhteisön tuen sekä työnohjauksen merkityksen.

Henkilö ohjaa vertaisryhmää.

Henkilö

x suunnittelee ryhmän toimintaa
x laatii vertaisryhmäläisten kanssa ryhmän pelisäännöt
x ohjaa ryhmää hyödyntäen kokemusasiantuntijuuttaan
x tietää oman roolinsa ohjaajana rajaten omien kokemustensa kertomista
x tunnistaa erityyppisten ryhmien piirteet, ryhmäilmiön ja ryhmien vaiheet
x noudattaa ryhmän ohjaamisessa eettisiä periaatteita
x arvioi ryhmäläisten kykyä osallistua ryhmätoimintaan ja vertaistoiminnasta hyötymistä
x ohjaa tarvittaessa ryhmäläisen ammattiavun piiriin.

Henkilö käyttää omaa kokemusasiantuntijuuttaan työvälineenä.

Henkilö

- on käsitellyt omat kokemuksensa ja pystyy tarkastelemaan niitä eri näkökulmista neutraalisti
- tekee rajausta yksityisen ja julkisen tiedon välille oman tarinansa käyttämisessä
- tunnistaa ja jäsentää ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet oman tai läheisen toimintakyvyn paranemiseen tai kuntoutumiseen
- antaa toivoa selviytymisestä
- hyödyntää omaa kokemustaan erityisryhmänsä tasa-arvoisuuden sekä tietoisuuden lisääntymiseksi
- toimii yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden sekä monenlaisuuden ymmärtämisen edistämiseksi
- näkee asiat omaa kokemusta laajemmin ja toimii suuremman ryhmän äänenä
- tiedostaa oman kokemusasiantuntijatoimintansa vaikutukset muihin ja toimii vastuullisesti
- työstää omat kokemuksensa tarinaksi ja esittää sen
- kehittää esiintymis- ja vuorovaikutustaitojaan ja ymmärtää niiden merkityksen kokemusasiantuntijatoiminnassa
- käyttää sosiaalista mediaa ja eri mediaympäristöjä vastuullisesti ymmärtäen yksityisen ja ammatillisen kohderyhmän viestinnän rajat.

Henkilö arvioi ja kehittää omaa osaamistaan kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana.

Henkilö

x kertoo omista vahvuuksistaan ja kehittämisen kohteistaan kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana
x arvioi omaa osaamistaan monipuolisesti ja perustellen
x pyytää ja ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä oman osaamisensa ja ammatillisuutensa kehittämisessä
x kehittää aktiivisesti osaamistaan kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana.