PAIKKO®
Oppimisympäristön tunnistamisraportti
Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla.
Oppimisympäristön tunnistaminen
Tämän oppimisympäristön tunnistaminen on toteutettu PAIKKO®- järjestelmän mukaisesti. Tunnistustyön työyksikössä on suorittanut ulkopuolinen asiantuntija, jolla on riittävä asiantuntemus ammatillisen tutkinnon perusteesta.
PAIKKO® on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima järjestelmä, jonka työkaluja ovat ammatillisten perustutkintojen työversiot, oppimisympäristöjen raportit sekä osaamistodistus. Malli perustuu vuosina 2012-2018 toteutettujen ESR –hankkeiden tekemään kehittämistyöhön.
Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto 2023
| Perusteen nimi | Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto |
|---|---|
| Määräyksen diaarinumero | OPH-3837-2022 |
| Koulutukset | Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto |
| Osaamisalat | Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisala |
| Ohjauksen osaamisala | |
| Romanityön osaamisala | |
| Perhepäivähoidon osaamisala | |
| Kasvatuksen osaamisala | |
| Tutkintonimikkeet | Perhepäivähoitaja |
| Koulunkäynninohjaaja | |
| Voimaantulo | 01.01.2023 |
| ePerusteet | https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/8262880/tiedot |
Organisaatio
Taiteen Sulattamo ry
Toimintayksikkö
Surevan kohtaaminen -toiminta (Käpy Lapsikuolemaperheet ry) , Åkerlundinkatu 3 B, 4. krs. , 33100 Tampere
Yhteyshenkilöt
Sirpa Mynttinen, asiantuntija, 050 5670 352, sirpa.mynttinen@surevankohtaaminen.fi
Kotisivut ja sosiaalinen media
Kotisivut: https://www.surevankohtaaminen.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/surevankohtaaminen/
Twitter: https://twitter.com/surekohanke
Oppimisympäristö tunnistettu
26.04.2023
Ulkopuolinen oppimisympäristön tunnistaja
Susanna Uusitalo, Laatupäällikkö, KYT/PAIKKO, PAIKKO
Oppimisympäristöraportti julkaistu
19.04.2023
PAIKKO yhteyshenkilöt
| Susanna Uusitalo Laatupäällikkö 0400 304 108 | Kirsi Hiekkala Suunnittelija 050 380 3022 | etunimi.sukunimi@kyt.fi www.paikko.fi |
|---|
Oppimisympäristön kuvaus
Organisaation ja työ- ja toimintaympäristön kuvaus
Surevan kohtaaminen -toiminnalla tuetaan ammattilaisia kohtaamaan läheisensä menettäneitä ja tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta.
Toiminnan taustalla on neljä Surujärjestöä: Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Nuoret Lesket ry ja Surunauha ry – tukea itsemurhan tehneiden läheisille.
Toimintaa hallinnoi Käpy Lapsikuolemaperheet ry. Toiminta on valtakunnallista ja toteutuu STEA:n AK-avustuksella.
Keskeinen osa toimintaa on kokemusasiantuntijatoiminta. Koulutamme läheisensä menettäneitä Surujärjestöjen jäseniä kokemusasiantuntijoiksi ja koordinoimme kokemusasiantuntijatoimintaa. Surevan kohtaaminen -toiminta välittää kokemuspuheenvuoroja surevia työssään tai toiminnassaan kohtaaville tahoille sekä oppilaitoksille. Verkkosivuillamme on tietopankki suruun, surevan kohtaamiseen sekä tukemiseen liittyvistä aiheista. Lisäksi toiminnan työntekijä toimii asiantuntijatahona erilaisissa verkostoissa ja työryhmissä.
Miten tunnistetut tutkinnon osat/ammattitaitovaatimukset toteutuvat käytännön työtehtävissä
SUREVAN KOHTAAMINEN -TOIMINNAN KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS
Surevan kohtaaminen -toiminnan kokemusasiantuntijakoulutus järjestetään kerran vuodessa. Koulutus on tarkoitettu läheisensä menettäneille ja koulutukseen osallistujien tulee olla jäsen jossakin seuraavista Surujärjestöistä: Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Nuoret Lesket ry tai Surunauha ry.
Osallistujien tulee sitoutua koulutukseen, minkä vuoksi kaikki hakijat haastatellaan ja heidän sopivuutensa tehtävään arvioidaan.
Koulutus koostuu koulutusviikonlopusta ja sitä edeltävästä oppimiskokonaisuudesta Moodle-alustalla. Lisäksi jokaisen tulee osallistua oman taustajärjestönsä perehdytykseen sekä yhteiseen etäyhteyskoulutukseen Teamsissa. Koulutukseen sisältyy erillinen osio kokemuspuheenvuoron pitämisestä etäyhteydellä, koska suurin osa puheenvuoroista pidetään etäyhteydellä. Niin ikään kokemusasiantuntijoiden monet tapahtumat kuten työnohjaukset ja vertaistapaamiset ovat etäyhteydellä.
Kokemusasiantuntijakoulutuksen tavoitteita ovat mm:
Kokemusasiantuntija
- tunnistaa oman motivaationsa toimia kokemusasiantuntijana
- tietää kokemusasiantuntijan tehtävät ja toimintatavat sekä rooliin liittyvät odotukset
- harjoittelee oman kokemuspuheenvuoronsa rakentamista ja esittämistä
- pystyy jäsentämään kokemuksensa jaettavaksi kokemustiedoksi ja osaa rajata esitystään
- saa valmiuksia esiintymiseensä
- osaa ottaa huomioon kohderyhmän esityksessään
- osaa ottaa vastaan ja antaa rakentavaa palautetta
- tutustuu muiden Surujärjestöjen vapaaehtoistoimijoihin
KOULUTUKSEN KESKEISIMMÄT SISÄLLÖT
Surevan kohtaaminen -toiminnan kokemusasiantuntijakoulutuksen myötä osallistuja hahmottaa kokemusasiantuntijuuden periaatteet ja monimuotoisuuden sekä merkityksen osana toimintaympäristöä. Koulutusviikonlopussa käydään kouluttajan kanssa läpi kokemusasiantuntijatoimintaa yleisellä tasolla, mitä kokemusasiantuntijuus tarkoittaa ja millaisia eri kokemustoimintamuotoja on. Lisäksi perehdytään tarkemmin kokemusasiantuntijatoimintaan Surevan kohtaaminen -toiminnassa.
Koulutuksessa kokemusasiantuntijat sitoutuvat noudattamaan Surujärjestöjen ja Surevan kohtaaminen -toiminnan periaatteita. He saavat perehdytyksen omasta taustajärjestöstään sekä Surevan kohtaaminen -toiminnasta, jotta he voivat sitoutua noudattamaan järjestöjensä ja Surevan kohtaaminen periaatteita ja toimintatapoja.
Koulutuksen aikana harjoitellaan oman kokemuspuheenvuoron rakentamista. Koulutuksessa reflektoidaan omaa kokemusta sekä kirjallisesti että suullisesti ja työstetään oma kokemus esitettäväksi puheenvuoroksi, jota voidaan hyödyntää kokemusasiantuntijan tehtävässä. Lisäksi reflektoidaan muun muassa sitä, mitkä asiat ovat keskeisiä omassa kokemuspuheenvuorossa ja mitkä ovat sellaisia asioita, joita ei halua puheenvuoroissa kertoa. Kokemusasiantuntijoita ohjataan toimimaan yhteistyölähtöisesti ja arvostavassa hengessä yhdessä ammattilaisten, ammattiin opiskelevien ja vapaaehtoisten kanssa. Koulutuksessa pohditaan, miten kertoa kuulijoille omista kielteisistä kokemuksista rakentavasti. Lisäksi pohditaan puheenvuoron kohdentamista eri kohderyhmille heidän tarpeitaan vastaavaksi.
Koulutusviikonlopussa harjoitellaan oman kokemustarinan kertomista ja osallistujat saavat esiintymiskoulutusta sekä harjoittelevat puheenvuoron pitämistä ja saavat siitä palautetta.
Kokemusasiantuntijoita tuetaan omasta jaksamisesta huolehtimiseen koulutuksessa, jossa on oma osio aiheesta. Lisäksi kokemusasiantuntijoille järjestetään työnohjaus kaksi kertaa vuodessa ja mahdollisuus työntekijän tukeen aina tarvittaessa. Kokemusasiantuntijoille tarjotaan myös täydennyskoulutusviikonloppu kerran vuodessa.
KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA KÄYTÄNNÖSSÄ
Surevan kohtaaminen -toiminta on suunnattu ammattilaisille, ammattiin opiskeleville ja vapaaehtoisille ja tämä on lähtökohtana myös kokemusasiantuntijatoiminnassa. Kokemusasiantuntijat kertovat omien kokemustensa kautta ammattilaisille ja ammattiin opiskeleville, millaisia kohtaamisia heillä on ollut ammattilaisten kanssa ja miten he ovat saaneet tukea. Tämän myötä ammattilaiset saavat lisää ymmärrystä surevien tuen tarpeesta ja palveluiden toimivuudesta asiakkaan näkökulmasta. Ammattilaiset saavat puheenvuorojen kautta myös lisää valmiuksia menetyksen kokeneen kohtaamiseen.
Kokemuspuheenvuorossa keskeisessä osassa on se, mitkä tekijät ja millainen tuki on itseä auttanut. Kokemustarinan kuuleminen itsessään antaa toivoa selviytymisestä, kun kuulee, miten joku on selvinnyt vaikeuksista. Kokemuspuheenvuoroissa tuodaan esiin, miten elämä on menetyksestä huolimatta jatkunut ja mitä myönteisiä asioita elämässä nyt on. Kokemuspuheenvuorojen myötä tieto surevien ja menetyksen kokeneiden tarpeista kasvaa. Puheenvuorojen kautta voidaan lisätä ymmärrystä siitä, miten surevat ja läheisensä menettäneet voidaan paremmin huomioida muun muassa yhteiskunnassa, työelämässä ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kokemusasiantuntijat tuovat esiin myös yhteiskunnassa ilmeneviä epäkohtia läheisensä menettäneiden näkökulmasta, liittyen esim. surevien saamaan tukeen.
Kaikista puheenvuoroista pyydetään palautetta, jota kokemusasiantuntija voi hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä. Kokemusasiantuntijoiden osaamista kehitetään täydennyskoulutusten ja verkossa järjestettävien lisäkoulutusten avulla.
Toiminnan erityispiirteitä
Pääasiassa kokemustoiminta koostuu kokemusasiantuntijoiden pitämistä puheenvuoroista eri organisaatioissa. Puheenvuoroja pidetään monipuolisesti niin työpaikoilla, oppilaitoksissa kuin erilaisissa tapahtumissa kuten webinaareissa tai seminaareissa ja joskus myös yleisötilaisuuksissa. Puheenvuorojen kohderyhmät vaihtelevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, poliiseihin, seurakunnan työntekijöihin ja puheenvuoroja on pidetty myös eri vapaaehtoistoimijoille. Kokemuspuheenvuoroja pidetään paljon esimerkiksi oppilaitoksissa, jossa tulevat ammattilaiset saavat kokemuspuheenvuorosta käytännönläheistä tietoa opiskeluissa saadun teoriatiedon lisäksi. Erityisesti opiskelijoille kokemuspuheenvuorot ovat merkityksellisiä ja ainutlaatuisia tilaisuuksia.
Puheenvuorojen kesto vaihtelee tilaajan toiveiden mukaan, useimmiten puheenvuoroille on varattu aikaa noin tunti. Yleensä puheenvuorojen jälkeen on mahdollisuus keskustella ja esittää kysymyksiä kokemusasiantuntijalle.
Puheenvuoropyyntöihin pyritään vastaamaan mahdollisimman kohdennetusti. Kokemusasiantuntijat rakentavat puheenvuoronsa tilaajan toiveiden mukaan tiettyjen aiheiden ympärille. Usein tilaajalla on toiveita kokemuspuheenvuoroon liittyen esimerkiksi, että kokemusasiantuntija kertoo kohtaamisista tietyn ammattiryhmän kanssa, johon he itse kuuluvat. Puheenvuoroissa toivotaan usein kerrottavan myös tietynlaisista menetyskokemuksista, jotka koskettavat kohderyhmää tai josta heillä on tarpeen saada tietoa, esim. lapsen tai nuoren surusta, läheisen itsemurhasta tai läheisen saattohoidosta ja menehtymisestä sairauteen.
Toiminnassa on mukana yli 100 kokemusasiantuntijaa ympäri Suomen ja heillä on monenlaisia menetyskokemuksia lapsen menetyksestä, puolison menetyksestä, läheisen menetyksestä henkirikoksen uhrina ja läheisen menetyksestä itsemurhan kautta. Kaikki kokemusasiantuntijat ovat jonkin Surujärjestön jäseniä. He kertovat puheenvuoroissaan oman menetyskokemuksensa lisäksi tietoa kaikista Surujärjestöistä ja niiden tarjoamasta tuesta. He välittävät myös tietoa surusta, surevan kohtaamisesta ja tukemisesta. Suurin osa puheenvuoroista toteutetaan etäyhteydellä.
Puheenvuorojen lisäksi kokemusasiantuntijat voivat osallistua erilaisiin haastatteluihin, kehittämisprojekteihin tai tutkimuksiin. He ovat mukana myös Surevan kohtaaminen -toiminnan viestintäsisältöjen tekemisessä.
Puheenvuoroista saadut palautteet ovat aina olleet erittäin hyviä. Kokemusasiantuntijoita kiitellään kovasti rohkeudestaan ja avoimuudestaan. Kokemustietoa pidetään merkityksellisenä ja korvaamattoman arvokkaana tiedonlähteenä. Kuulijat saavat konkreettista tietoa, miten kohdata läheisensä menettänyttä ja minkälaiset toimintatavat ovat hyviä. He saavat tietoa Surujärjestöistä ja muista tukitahoista, joihin surevan voi ohjata.
Tilat/laitteet/palvelut/menetelmät
Toiminnan työntekijöistä asiantuntija työskentelee kokonaan etänä kotoa käsin, pääsääntöisesti myös viestintäassistentti. Yhteydenpito kokemusasiantuntijoihin toteutetaan Teamsin, sähköpostin ja puhelimen kautta. Kokemuspuheenvuoroja pitäessään kokemusasiantuntijat käyttävät omia tietokoneitaan.
Koulutusviikonloppu ja täydennyskoulutus toteutetaan kasvotusten. Muut lisäkoulutukset, työnohjaukset ja vertaiskahvit toteutetaan etäyhteyksin.
Kokemusasiantuntijoiden koulutuksessa on ulkopuolisia kouluttujia viestinnässä, työnohjauksessa ja etäyhteyskoulutuksessa. Koulutuksen Moodle osiossa on yksilötehtäviä ja toisten kirjoitusten kommentointia. Lähikoulutusviikonlopussa on pienryhmäkeskusteluja ja -harjoituksia.
Täydennyskoulutuksessa voi olla esim. tutkijoiden luentoja, työnohjausta sekä työpajojen ohjaajia. Viikonloppu sisältää luentoja, keskustelua ja toiminnallisia harjoituksia yksin ja ryhmässä.
Henkilöstöresurssit
Surevan kohtaaminen -toiminnassa on kaksi työntekijää: asiantuntija ja viestintäassistentti.
Asiantuntija on koulutukseltaan sosionomi YAMK ja työnohjaaja. Viestintäassistentilla on filosofian maisterin tutkinto viestinnästä.
Ulkopuolisia kouluttujia osallistuu peruskoulutukseen yleensä kolme ja täydennyskoulutukseen kahdesta kolmeen. Ulkopuoliset kouluttajat vastaavat esiintymiskoulutuksesta, etäpuheenvuoroihin liittyvästä koulutuksesta sekä työnohjauksellisesta koulutuksesta. Toiminnan työntekijät toimivat myös kouluttajina.
Valmentautujien/ohjattavien määrä työyksikössä (min-max)
10 - 25
Referenssit
Muuta
Oppimisympäristö on tunnistettu yhteistyössä Taiteen Sulattamo ry:n Kokemuksesi on arvokas -hankkeen (STEA / 2022–2024) kanssa.
Kokemuksesi on arvokas -hanke yhtenäistää ja kehittää kokemusasiantuntija- ja vertaisohjaajakoulutusten kenttää valtakunnallisesti.
Kuvat
Tutkinnon muodostuminen
Oppimisympäristössä on mahdollista hankkia osaamista rastitetuista tutkinnon osista.
Pakolliset tutkinnon osat
- Ammatillinen toiminta ja työelämäosaaminen kasvatus- ja ohjausalallaKoulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat
- Oppijan ja oppimisen ohjaus- Tuen tarpeeseen vastaaminen oppimisen ja ohjauksen ympäristöissä
Valinnaiset tutkinnon osat
- Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus- Koulunkäynnin ja opiskelun ohjaus ja tuki
Perhepäivähoidon osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat
- Lapsen tuen tarpeisiin vastaaminen yhteistyössä huoltajien ja muiden ammattilaisten kanssa- Toimiminen perhepäivähoitoympäristössä
Valinnaiset tutkinnon osat
- Pedagogisen toimintakulttuurin toteuttaminen varhaiskasvatuksessaTutkinnon osa Lapsen, kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen kasvatus ja ohjausalan perustutkinnosta
Romanityön osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat
- Yksilö- ja yhteisölähtöinen asiakas- ja viranomaisohjaus romanityössä- Romanilähtöinen monikulttuurinen ohjaustyö
Kasvatuksen osaamisala
Pakolliset tutkinnon osat
- Pedagogisen toimintakulttuurin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa- Lapsen tuen tarpeisiin vastaaminen yhteistyössä huoltajien ja muiden ammattilaisten kanssa
Ohjauksen osaamisala
Valinnaiset tutkinnon osat
- Lapsen ja nuoren suojelu kasvatus- ja ohjaustyössä- Osaamisen ja työllistyvyyden ohjaus
- Aikuisten ohjaus eri elämäntilanteissa
Valinnaiset tutkinnon osat
- Etsivässä työssä toimiminen- Kulttuurinen moninaisuus kasvatus- ja ohjaustyössä
x Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen
- Romanikielen käyttäminen ohjaustyössä
- Draamailmaisun käyttö kasvatus- ja ohjaustilanteissa
- Kuvallisen ilmaisun käyttö kasvatus- ja ohjaustilanteissa
- Musiikillisen ilmaisun käyttö kasvatus- ja ohjaustilanteissa
- Suomen kielen lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen ohjaus
- Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon aktiivinen edistäminen
Tutkinnon osat
Osaamisen arviointi
Ammattitutkinnon perusteissa kuvataan perustutkintoa syvällisempää tai rajatumpiin työtehtäviin kohdistunutta osaamista.
Ammattitutkintojen arviointikriteerit määrittelevät tutkinnon osan hyväksytyn suorituksen tason. Ammattitaitovaatimuksen kaikkien arviointikohteiden tulee toteutua, jotta se voidaan tunnistaa oppimisympäristössä.
Ammattitaitovaatimukset
Ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa seuraavilta osin (rastitettu):
Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen
Ammattitaitovaatimukset
Henkilö osaa
x toimia monialaisen työyhteisön tai verkoston jäsenenä
x toimia palvelujärjestelmässä
- ohjata vertaisryhmää
x käyttää omaa kokemusasiantuntijuuttaan työvälineenä
x arvioida ja kehittää omaa osaamistaan ja ammatillisuuttaan.
Osaamisen arviointi
Henkilö hahmottaa kokemusasiantuntijuuden periaatteet ja monimuotoisuuden sekä merkityksen osana toimintaympäristöä.
Henkilö
x tunnistaa erilaiset kokemusasiantuntijuuden muodot, kuten omakohtainen sairastuminen ja siitä kuntoutuminen, palvelujärjestelmien asiakkuus, erityisryhmän jäsenyys sekä läheisen näkökulma
x erottaa eri kokemustoimijakäsitteet toisistaan, kuten vertaistoimija, vertaistyöntekijä, kokemustoimija, ammatillinen kokemusasiantuntija ja kokemuksen omaava ammattilainen
x ymmärtää kokemusasiantuntijan roolin asiakkaan aseman vahvistajana, ennakkoluulojen murtajana, oikeanlaisen tiedon välittäjänä sekä palveluiden suunnittelijana, kehittäjänä ja arvioijana
x ymmärtää koulutuksen merkityksen ammatilliseen kokemusasiantuntijuuteen kasvamisessa muun muassa hankkiakseen reflektointitaitoja ja hyödyntääkseen paremmin omia kokemuksiaan työssään
x tutustuu järjestäytyneeseen kokemusasiantuntijatoimintaan ja kokemusasiantuntijatoimijoihin.
Henkilö toimii monialaisen työyhteisön tai verkoston jäsenenä.
Henkilö
x toimii ammattilaisen kanssa työparina
x tunnistaa ei-kokemustaustaisen ammatillisen työn merkityksen ja toimii rakentavasti yhteistyössä
x tunnistaa omat asenteensa ja toimii ammatillisesti eri toimijaryhmien kanssa
x hallitsee digivälineiden käytön tiedonhaussa ja viestinnässä
x aikatauluttaa työnsä ja käyttää kalenteria
x ymmärtää työn ja vapaa-ajan rajat ja pitää huolta omasta jaksamisestaan.
Henkilö toimii palvelujärjestelmässä.
Henkilö
x ymmärtää vaitiolovelvollisuuden ja toimii sen mukaisesti
x hyödyntää kokemusosaamistaan palvelujärjestelmän arvioinnissa ja kehittämisessä
x toimii tarvittaessa tulkkina asiakkaiden, ammattilaisten ja palvelujärjestelmän välillä
x työskentelee rakentavassa vuorovaikutuksessa eri toimijaryhmien kanssa
x ratkaisee ammatillisesti erilaiset haastavat erityistilanteet, esimerkiksi tuttujen kohtaaminen asiakkaina
x ymmärtää työyhteisön tuen sekä työnohjauksen merkityksen.
Henkilö ohjaa vertaisryhmää.
Henkilö
- laatii vertaisryhmäläisten kanssa ryhmän pelisäännöt
- ohjaa ryhmää hyödyntäen kokemusasiantuntijuuttaan
- tietää oman roolinsa ohjaajana rajaten omien kokemustensa kertomista
- tunnistaa erityyppisten ryhmien piirteet, ryhmäilmiön ja ryhmien vaiheet
- noudattaa ryhmän ohjaamisessa eettisiä periaatteita
- arvioi ryhmäläisten kykyä osallistua ryhmätoimintaan ja vertaistoiminnasta hyötymistä
- ohjaa tarvittaessa ryhmäläisen ammattiavun piiriin.
Henkilö käyttää omaa kokemusasiantuntijuuttaan työvälineenä.
Henkilö
x tekee rajausta yksityisen ja julkisen tiedon välille oman tarinansa käyttämisessä
x tunnistaa ja jäsentää ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet oman tai läheisen toimintakyvyn paranemiseen tai kuntoutumiseen
x antaa toivoa selviytymisestä
x hyödyntää omaa kokemustaan erityisryhmänsä tasa-arvoisuuden sekä tietoisuuden lisääntymiseksi
x toimii yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden sekä monenlaisuuden ymmärtämisen edistämiseksi
x näkee asiat omaa kokemusta laajemmin ja toimii suuremman ryhmän äänenä
x tiedostaa oman kokemusasiantuntijatoimintansa vaikutukset muihin ja toimii vastuullisesti
x työstää omat kokemuksensa tarinaksi ja esittää sen
x kehittää esiintymis- ja vuorovaikutustaitojaan ja ymmärtää niiden merkityksen kokemusasiantuntijatoiminnassa
x käyttää sosiaalista mediaa ja eri mediaympäristöjä vastuullisesti ymmärtäen yksityisen ja ammatillisen kohderyhmän viestinnän rajat.
Henkilö arvioi ja kehittää omaa osaamistaan kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana.
Henkilö
x arvioi omaa osaamistaan monipuolisesti ja perustellen
x pyytää ja ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä oman osaamisensa ja ammatillisuutensa kehittämisessä
x kehittää aktiivisesti osaamistaan kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana.