Vamos Urapalvelut

PAIKKO®
Oppimisympäristön tunnistamisraportti

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla.

Oppimisympäristön tunnistaminen

Tämän oppimisympäristön tunnistaminen on toteutettu PAIKKO®-järjestelmän mukaisesti. Tunnistustyön on suorittanut ulkopuolinen asiantuntija, jolla on riittävä asiantuntemus ammatillisen tutkinnon perusteesta.

Valtakunnallista PAIKKO®-järjestelmää hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki. PAIKKO-järjestelmän työkaluja ovat Oppimisympäristöjen raportit ja Osaamistodistus. Toimintamallin kehittämistyö aloitettiin vuosina 2012–2018 toteutetuissa ESR–hankkeissa.

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus 2022

Organisaatio

Diakonissalaitos / Vamos Urapalvelut

Toimintayksikkö

Vamos Helsinki, Kuortaneenkatu 1, 00510 Helsinki

Yhteyshenkilöt

Tomi Pohjalainen, Projektipäällikkö, 050 4118 472, tomi.pohjalainen@hdl.fi

Kotisivut ja sosiaalinen media

Kotisivut: https://www.hdl.fi/vamos/

Oppimisympäristö tunnistettu

25.09.2024

Ulkopuolinen oppimisympäristön tunnistaja

Kirsi Hiekkala, Suunnittelija, KYT, PAIKKO

Oppimisympäristöraportti julkaistu

25.09.2024

PAIKKO yhteyshenkilöt

Oppimisympäristön kuvaus

Organisaation ja työ- ja toimintaympäristön kuvaus

Vamos Urapalvelut on STEAn rahoittamaa vakiintunutta toimintaa osana Diakonissalaitoksen yleishyödyllistä toimintaa Vamos Helsingin toimipisteessä. Vamoksella on 15 v. kokemus NEET-nuorten yksilöllisestä ja kokonaisvaltaisesta valmennuksesta. Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan systemaattisesti ja pitkäjännitteisesti. Vamoksen toimintaan osallistuu vuosittain noin 2000 nuorta. Vamoksella on noin 100 työntekijää 11 paikkakunnalla: Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Rovaniemellä, Siilinjärvellä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.

Vamos Urapalvelut tarjoaa uravalmennusta pääkaupunkiseudulla asuville, työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Nuori saa oman uravalmentajan, jonka kanssa työskennellä tavoitteellisesti ja yksilöllisesti kohti oman näköistä työelämäpolkua. Valmennus on nuorille vapaaehtoista ja maksutonta. Ainoa kriteeri osallistumiselle on motivaatio saada tukea tulevaisuudensuunnitelmiensa selkiyttämiseen ja elämäntilanne, joka mahdollistaa nuoren siirtymisen työelämään tai opintoihin. Valmennuksen tarkoituksena on löytää yhteistyössä nuoren kanssa hänelle sopiva työ- tai opiskelupaikka sekä tarjota tukea omien ammatillisten unelmien saavuttamisessa.

Nuorille tarjotaan yksilö- ja ryhmämuotoista uravalmennusta. Lisäksi Urapalveluissa kehitetään mm. erilaisia valmennussisältöjä ja yritysyhteistyön malleja valtakunnallisesti. Yhdessä työnantajien kanssa tarjotaan nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua työelämään, järjestetään erilaisia tapahtumia ja työllistymismahdollisuuksia. Työnantajia tuetaan nuorten työllistämisessä ja toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä niin nuorten kuin työnantajakumppaneiden sekä vapaaehtoisten kanssa. Vamos Urapalveluissa kehitettyjä menetelmiä levitetään ja vakiinnutetaan valtakunnallisesti osaksi kaikkien Vamos yksiköiden toimintaa.

Miten tunnistetut tutkinnon osat/ammattitaitovaatimukset toteutuvat käytännön työtehtävissä

Matalan kynnyksen yksilöllinen uravalmennus on intensiivistä, usein viikoittain tapahtuvaa toimintaa. Se on tavoitteellista, kokonaisvaltaista, joustavaa, nuorilähtöistä, vapaaehtoista sekä maksutonta. Urapalveluissa nuoret saavat tukea työelämätaitoihin, palvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa asioimiseen, oman tilanteensa, kokemusten, vahvuuksien ja osaamisen hyödyntämiseen työelämässä.
Nuorilla on mahdollisuus tehdä sivutoimisena yrittäjänä palkkioperusteisia toimeksiantoja, joissa he pääsevät kokeilemaan työtehtäviä ohjatusti ja vertaisten kanssa. Tehtävät ovat mm. Tapahtumien järjestämistä, kehittämistehtäviä, esiintymistä ja viestintää.

Valmennus kulkee nuoren vierellä yksilö- ja ryhmävalmennuksena. Valmennusmenetelmät rakentuvat monitieteisesti kasvatus- sosiaali- sekä terveystieteitä sekä eri toiminnallisia harjoituksia soveltaen. Toiminnassa käytettävät menetelmät sovelletaan osallistujalähtöisesti yksilöiden toipumista tukevaksi oppimisprosessiksi. Valmennuksessa teemat pilkotaan tavoitteista helposti hahmotettaviksi ja konkreettisiksi osatavoitteiksi.
Opinnollistamisen prosessissa nuoren kanssa asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet, jotka kirjataan omaan profiiliin Vamoksen asiakastietojärjestelmään. Tavoitteiden täyttymistä seurataan valmennuksen edetessä, jonka pohjalta osaamisen tunnistamista tehdään. Työ- ja oppimisympäristöjen työtehtävät on jaettu teemoittain ja niihin on tehty tukimateriaalia arviointia varten. Teemojen tarkoitus on ryhmitellä tehtäviä pienempiin kokonaisuuksiin, jotta tavoitteiden asettelu olisi mahdollisimman helppoa. Moduuleista muodostuu ePerusteiden ja PAIKKO-järjestelmän mukaisia kokonaisuuksia alan tutkinnosta.
Nuoren etenemistä kohti tavoitteiden saavuttamista seurataan ja dokumentoidaan kirjauksilla nuoren valmennuskirjaan.

Opinnollistamisprosessin tavoitteet:
- antaa opiskelijalle valmiuksia hakeutua työelämään, lukioon tai ammatilliseen tutkintokoulutukseen
- selkeyttää opiskelijan suunnitelmia jatko-opintojen ja työelämään liittyvien toiveiden ja tavoitteiden suhteen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa tutkintoon valmentavat tai tutkintoon johtava koulutus.
- tukea opiskelijan jatko-opintojen ja uran valintaa. Valmennuksen aikana opiskelijan tavoitteena on tunnistaa omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa ja rakentaa erilaisia vaihtoehtoja sekä opintoihin että työelämään.
- vahvistaa opiskelijan opiskelutaitoja ja eri tiedonalojen tekstitaitoja sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja siten, että hänellä on riittävät edellytykset opiskella koulutuksessa tai toimia työelämässä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kiinnostusta ja motivaatiota elinikäiseen oppimiseen.

Hyödynnämme valmennuksessa moduulimallia, jolla tuetaan asiakkaiden kokonaisvaltaista kehittymistä. Moduulien sisältöjä käsitellään yksilö- ja ryhmämuotoisesti lähivalmennuksessa sekä etävalmennuksessa viemällä moduulien aiheet digitaaliseen muotoon. Yksilövalmennuksessa hyödynnetään sosiaalista vahvistamista, -TÄHÄN VAMOKSEN TYÖOTE ratkaisukeskeistä tulevaisuustyöskentelyä, neuropsykiatrisen valmennuksen menetelmiä, palveluohjausta sekä ammatti- ja urasuunnittelua.

Moduulit ovat:
Ammatinvalinta: Itsetuntemus ja tulevaisuustyö, kiinnostus, innostus, arvot, vahvuudet, opiskeluvaihtoehdot, haku, pääsykokeet ja valmistautuminen

Työnhaku: CV, Työhakemus, Työhaastattelut (yksilö, ryhmä, video), Linkedin, Työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet, TE-palvelut ja yhteistyö

Hyvinvointi: palautuminen, harrasukset, ravinto, mielenterveys, fyysinen terveys

Arjentaidot: taloudenhallinta, koti, turvallisuus, ihmissuhteet,

Opiskelutaidot: Oppimisprofiili- dominanssiprofiilit, temperamentti, opiskelutavat, lukutekniikat, tiedon etsintä, keskittymiskyky

Työelämätaidot: (VUP Seppopelit + Lasten ja Nuorten säätiö). Työsopimukset, Ammattiliitot, Vero, palkan muodostuminen, yrittäjyyden muodot, erityisesti palkkioperusteiset toimeksiannot
Työnhakumateriaalit

Yhteiskunta: Äänestäminen, vaikuttaminen, julkinen palvelujärjestelmä,

Toiminnan erityispiirteitä

Urapalveluissa on monia erilaisia kokonaisuuksia. Nuorilla on mahdollisuus tehdä yksittäisiä, lyhyitä projektiluontoisia keikkatöitä eli palkkioperusteisia toimeksiantoja. Työtehtävät sovelletaan nuorten vahvuuksiin ja osaamiseen. Työtehtäviin haku ja palkkionmaksuprosessi toimii avoimien työmarkkinoiden keikkatyönvälityksen periaatteella (WorkPilots-alusta), jolloin työnhaku, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa harjoitellaan konkreettisesti todellisessa ympäristössä.
Urapalveluissa voi olla mahdollisuus toimia kuukausipalkkaisena osa-aikaisena työntekijöinä esimerkiksi kokemusasiantuntijana tai vertaisohjaajana tai oppisopimusopiskelijana. Työssä ei ole koulutus-, eikä osaamiskriteeriä ja työtehtävät sovelletaan nuorten vahvuuksiin ja osaamiseen. Palkkioperusteisissä toimeksiannoissa nuoret pääsevät osallistumaan turvallisemman tilan sekä yhteiskehittämisen periaatteiden mukaisesti erilaisiin työtehtäviin viestinnästä, tapahtumien valmistelusta vaikuttamis- ja kehittämistyöhön.
Ryhmätyötaitoihin panostetaan Vamos-ryhmävalmennuksesta sovelletuilla tavoilla. Jokainen saa osallistua omalla tavallaan, omien voimavarojensa ja osaamisensa kautta. Toiminnan sopeuttaminen ja vastuu työtehtävien koordinoinnista on aina Vamos Urapalveluiden työntekijällä. Toiminta sopeutetaan ja suunnitellaan nuorten jaksamisen ja toiveiden mukaan eikä nuorella tarvitse olla aikaisempaa osaamista.

Tavoitteena on nuoria motivoivat, mutta ei liian kuormittavat työtehtävät yksinkertaisista avustavista tehtävistä ammatillista osaamista edellyttäviin tehtäviin. Keskeistä on onnistumisen kokemusten mahdollistaminen, itsetunnon vahvistuminen ja oman osaamisen tunnistaminen sekä rohkeuden löytäminen siirtyäkseen työelämäpolulle (Toiminta tukee Diakonissalaitoksen konsernin palveluiden tavoitteita nuorten palveluissa).
Urapalvelut on monipuolinen oppimisympäristö, jossa intensiivisen ja pitkäkestoisen valmennuksin lisäksi korostuu erilaisten tehtävien kokeilu ja niissä kehittyminen. Erityisesti toiminnassa on tiedon etsimistä, suunnitelmien tekemistä, tavoitteiden muuttamista osa-tavoitteiksi, vastuun ottamista ja omien vahvuuksien tunnistamista sekä syy-seuraussuhteita ja reflektiota.

Tilat/laitteet/palvelut/menetelmät

Vamos Urapalvelut toteuttaa suurimman osan toiminnastaan kasvokkain, mutta käytössä on myös etävalmennusalusta digitaalisine oppimisympäristöineen. Nuorten käytössä on tietokoneet ja digitaaliset oppimisympäristöt.

Vamos Helsingin tilat ja varustus soveltuvat ympärivuotisen toiminnan toteuttamiseen. Urapalveluiden käytössä on ryhmä- ja yksilövalmennuksen soveltuvia tiloja sekä digitaalisia oppimisympäristöjä lähi- ja etävalmennusta varten. Uravalmennuksessa olevilla nuorilla on käytössä Vamos H:gin laajat palvelut rinnalla sekä lisäksi mahdollisuus opiskella Tutkintoon valmistavaa koulutusta Suomen Diakoniaopistossa normaalin hakumenettelyn puitteissa.

Yksilövalmennushenkilöstöllä on käytössään asiakkaiden ohjaamiseen tarvittavat ryhmä- ja toimistotilat yksilö- ja ryhmävalmennusten toteuttamista varten. Työturvallisuus on huomioitu säätiön omavalvontasuunnitelman mukaisina sekä yksikkökohtaisina toimenpiteinä.
Valmennuksessa harjoitellaan työelämän pelisääntöjä konkreettisesti ja teoreettisesti. Erityisesti työhyvinvointi ja uuden oppiminen on keskeinen osa valmennusta. Päivittäin työ- ja oppimisympäristöissä käydään yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, kuunnellaan toiveita ja ideoita sekä annetaan kehittävää palautetta. Dialogi ja tiedon etsintä ja reflektointi ovat keskeisiä työvälineitä. Ohjeemme ovat suullisia, kirjallisia, kuvallisia sekä videoita. Kannustamme sekä tuemme jatkuvasti ajantasaisen ja luotettavan tiedon etsimiseen internetistä.

TUVAn mukaiset sisällöt läpileikkaavat kaikkea Vamoksen toimintaa kaikessa valmennuksessa. Arjen taitojen tukeminen, opintojen, uran ja työelämävalmiuksien tukeminen kuuluvat kaikkiin Vamoksen palveluihin.

Henkilöstöresurssit

Projektipäällikkö ja kaksi uravalmentajaa.
Soveltuva Korkeakoulututkinto

Valmennuksessa olevilla nuorilla on lisäksi Vamos Helsingin palvelukokonaisuus käytettävissä. Työpajatoiminta, ryhmävalmennus, etsivä nuorisotyö, TuVa-koulutus ja laaja hanketoiminta.

Valmentautujien/ohjattavien määrä työyksikössä (min-max)

1 - 90

Referenssit

Vuoden vaikuttavuusteko , https://itla.fi/uutiset/vamos-nuortenpalvelu-ja-siita-tehty-vaikuttavuustutkimus-valittiin-yhteiskunnallisen-vaikuttavuuden-teoksi/

Outcome's star - Toipumistähti-työkalu, https://www.outcomesstar.org.uk/

Valmennuksessa pohditaan säännöllisesti Toipumistähti-työkalun avulla nuoren tilannetta 11 elämän eri osa-alueella. Vamoksessa saadaankin aikaan merkittävää toimintakyvyn kohenemista kaikilla elämänalueilla, kun tarkastellaan eroa lähtötilanteen ja viimeisimmän yhdessä tehdyn arvion välillä. Keskimääräinen muutos (+1.13) on pysynyt samansuuruisena 2018-2019. Matalimmat lähtöarvot ja suurimmat muutokset koettiin mielenterveyden (+1,63), luottamuksen ja toivon (+1,55) sekä koulutuksen ja työelämän (+1,55) osalta.

Muuta

Kuvat

Tutkinnon muodostuminen

Oppimisympäristössä on mahdollista hankkia osaamista rastitetuista tutkinnon osista.

Valmentavan koulutuksen osat

Tutkinnon osat

Osaamisen arviointi

Koulutuksen osa katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun opiskelija on saavuttanut hänelle henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Ammattitaitovaatimukset

Ammattitaitovaatimukset voidaan saavuttaa seuraavilta osin (rastitettu):

Opiskelu- ja urasuunnittelutaidot

Henkilö

Arjen ja yhteiskunnallisen osallisuuden taidot

Henkilö

Työelämätaidot ja työpaikalla tapahtuva oppiminen

Henkilö