Osaamisen havainnointia käytännön keinoin

Suuri(n) osa koulutuskeskustelusta käydään teoreettisella tasolla. Keskustelemme pedagogisista ratkaisuista, oppimisteorioista, ihmiskäsityksestä ja muusta korkealentoisesta. Tarkastelemme oppimista ilmiönä teoreettisten viitekehysten kautta ja unohdamme sen, että merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työmaalla. Siellä ei välttämättä ole yhtään ainoaa työntekijää, joka ymmärtäisi keskustelun sisältöä.

Oppimisympäristön kuvaus

Aloitimme työpajojen oppimismahdollisuuksien arvioinnista. Sen osalta suurin haaste on aina ollut toiminnan kuvaaminen ammatillisen osaamisen näkökulmasta. Toiminnan kehittäjien mieliharmiksi ja kummastukseksi työpajatoimintaa on mieluummin kuvattu ”pullojen maalaamisena sisältä ja päältä” tai ”lintupönttöpajoina” kuin vakavasti otettavina ammatillisina työyksikköinä. Silti sieltä on koko niiden toiminta-ajan työllistytty ja lähdetty koulutukseen.

Käytännön ongelmana oli siis, kuinka kuvata työpajaa oppimisympäristönä. Syntyi ajatus toiminnan sisältöjen arvioimisesta ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisesti, jolloin toiminnan ammatillisuus ja monipuoliset sisällöt tulisivat esille. Tutkintojen perusteet on laadittu Opetushallituksessa oppilaitosmaailman ja työelämätoimijoiden yhteistyönä siten, että alalla vaadittava perusammattitaito saatiin sisällytettyä alan perustutkintoon. Miksi ei työpajatoimintaa voitaisi kuvata näillä kriteereillä, jotka ovat yleispäteviä, yhteisesti sovittuja ja koottuja, yleisesti hyväksyttyjä tapoja kertoa ammatillisesta osaamisesta.

PAIKKOjärjestelmässä oppimisympäristöjen kuvaus on tehty selkeästi noudattaen tutkinnon perusteita. Kun toiminnassa on päästy T1 tasolle, on ylitetty rima ja päästy ammattimaiseen toimintaan. Tämä pätee PAIKKO toiminnassa niin oppimisympäristöjen kuin osaamisenkin vähimmäiskriteerinä. Kun tekeminen on saavuttanut ammatillisen tason, se voidaan raportoida oppimismahdollisuutena. Siitä voidaan myös kirjoittaa osaamistodistus, kun valmentautujan osaaminen yltää tälle tasolle.

Työympäristön kuvaamisessa olennaista on paitsi sisältöjen kuvaaminen, myös toiminnan erityislaadun ja käytettävissä olevan tuen esille tuominen. Työpajatoiminnan erottaa tavallisesta työpaikasta kaksi asiaa: työ ei ole paineistettua ja tuotantotahtista sekä ammattimainen yksilö- ja työvalmennus. Kuvattaessa tavanomaista työpaikka PAIKKOtyökaluin, toiminnan sisältö kirjoitetaan auki ilman toiminnan erityislaadun raportointia.

Tutkinnon perusteiden pureskelua

Jotta työpajassa tai työpaikalla voidaan sujuvasti tunnistaa oppimisen mahdollisuudet, on niitä kuvaavat tutkinnon perusteet esitettävä ymmärrettävästi ja tiivistetysti. Käytännössä PAIKKOtyöversiot ovat tiivistäneet OPH:n määräyksen tiivistelmäksi, joka sisältää tunnistamisen kannalta olennaisen sisällön: ammattitaitovaatimukset ja ammatillisuuden kriteerit. Niiden avulla toimintaympäristön mahdollisuudet tuottaa ammatillista osaamista on mahdollista kuvata yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla.

Kiinnitämme käytännöllisistä syistä huomiota myös tutkintojen rakenteeseen. On olennaista löytää ammattialalla tarvittavat perusasiat (kaikille pakolliset tutkinnon osat) , jonkin osaamisalan perusta (pakolliset tutkinnon osat) sekä jo erikoistunut osaaminen (valinnaiset tutkinnon osat). Siksi kaikki työversiot sisältävät kuvauksen tutkinnon rakenteesta ja niin raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä kuin osaamistodistuskin perustuvat siihen.

Osaamisen havainnointi ja dokumentointi

Tärkein asia osaamistodistuksen käytössä on osaamisen havainnointi ja dokumentointi asiakkaan käyttöön. Jos tätä edeltävä prosessi on liian työläs, jää tämä tärkein vaihe toteuttamatta. Siksi pyrimme PAIKKOjärjestelmässä siihen, että oppimisympäristö on mahdollista tunnistaa kohtuullisella vaivalla ja osaamistodistuksen käyttö on teknisesti mahdollisimman helppoa. Järjestelmän käyttöön ottaminen on sujuvaa ja siihen saa koulutusta ja apua.

Elleivät valmentautujat saa tunnustusta osaamisestaan, koko työ on turhaa. Siksi osaamistodistuksen käytöstä on tehty mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. On myös huomioitu se, ettei kaikilla ole varaa kalliisiin investointeihin edes näin tärkeän asian vuoksi – ja niinpä käytetään Excel-ympäristöä. Emme myöskään halunneet tehdä osaamistodistuksesta henkilörekisteriä, sekin käytännön ratkaisu.

Kokeiltuamme alkuun osaan.fi -palvelua, päädyimme siihen, ettei osaamistodistus sisällä muuta kuin ne ammattitaidon osat, jotka todistuksen saaja varmasti osaa. Näin vältetään negatiivisen palautteen antaminen ja voidaan vahvistaa todistuksen saajan itsetuntoa. Todistuksessa mainitut asiat sen saaja osaa ammatillisella (vähintään T1) tasolla – ja jos osaaminen on merkittävästi tämän tason yläpuolella siitä voidaan kertoa todistuksen vapaassa ”Lisätietoja” osassa.

Käytännöllinen ja toimiva

Osaamista havainnoitaessa suurin huomio on kiinnitettävä dokumentointiin. Oppimismahdollisuuksien arvioiminen tutkinnon perusteiden avulla ja tutkinnon perusteiden esipureskelu ovat vain ja ainoastaan edellytysten luomista varsinaiselle asialle. Toiminta on voitava tehdä niin helpoksi, että sen vaikeimpaan ja olennaisimpaan asiaan jää aikaa.

PAIKKO työkaluja käytetään jo yli 50:ssä eri paikassa ja oppimisen mahdollisuuksia on tunnistettu yli 300. Osaamistodistuksia annetaan kesken vuotta tekemämme kyselyyn perustuvan arvion mukaan vuosittain noin 500. Tämä kertoo siitä, että prosessi on toistettavissa monenlaisissa ympäristöissä – on käytännössä toimiva ja jättää riittävästi kapasiteettia tärkeimpään vaiheeseen.

Käytännön osaajien ammattitaito jää liian usein sen varjoon, että akateemiset taidot ovat jääneet heikoiksi. Myös he ansaitsevat tämän näkymättömän osaamisensa näkyväksi tekemisen. Käytännön kokemukset osoittavat, että osaamistodistuksen saaminen kohottaa itsetuntoa, innostaa oppimaan lisää ja madaltaa kynnystä hakeutua suorittamaan ammatillinen tutkinto tai sen osa. Erityisesti ilahduttaa se, että osaamisen dokumentoiminen todistuksen muotoon rohkaisee asettamaan itselle ja omalle elämälle tavoitteita.