On aina perusteltua pohtia kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. PAIKKOtoiminnan vaikuttavuuden mittarina voidaan perustellusti pitää sitä, kuinka osaamistodistuksen saaminen vaikuttaa herkkyyteen osallistua koulutukseen. Suuresta osasta toiminnan vaikutuksista ei ole saatavissa luotettavia tilastollisia tietoja. Kiitos www.nuorisotilastot.fi – palvelun, tästä asiasta on!

Osaamistodistuksen käyttö

Valtakunnallisen nuorten työpajakyselyn tulosten perusteella osaamistodistus on menetelmänä käytössä 90 nuorten työpajalla koko maassa. PAIKKOkäyttöönottosopimus on vuoden 2020 loppuun mennessä tehty 82 organisaation kanssa, joten voitanee perustellusti päätellä sen olevan käytössä myös valtaosalla näistä nuorten työpajoista.

Määrällisesti voidaan päätellä PAIKKO-osaamistodistuksen olevan käytössä valtaosalla osaamistodistusta käyttävistä nuorten työpajoista. Käyttäjämäärä on jatkanut kasvuaan alkuvuoden 2021 aikana.

Osaamistodistuksella koulutukseen?

Yksi selkeä vaikuttavuusindokaattori on se, kuinka herkästi työpajoilta haetaan koulutukseen. Koko maassa työpajoilta koulutukseen hakeutuvien osuus valmentautujista on 33%. PAIKKOtoiminnan ”ydinalueella” Keski-Suomessa työpajalta hakeutuu koulutukseen 37,47% jaksonsa päättävistä nuorista. Etelä-Karjalassa, missä PAIKKOkäyttäjiä ei ole, hakeutumisen osuus on 12.26% valmentautujista. Vuonna 2020 Pohjois-Karjalassa oli yksi PAIKKOa käyttävä nuorten työpaja. Siellä koulutukseen hakeutuvien määrä nousi 39,21 %:iin, kun se muutoin maakunnassa oli 27,45%.

Toki on todettava, että suoraa seuraussuhdetta osaamistodistuksesta koulutukseen hakeutumiselle ei voida osoittaa. Asiaan vaikuttavia tekijöitä on useita, mutta voitanee näiden lukujen valossa perustellusti todeta, että osaamistodistus madaltaa koulutukseen hakeutumisen kynnystä.

Käyttäjäpalaute: vaikutus valmennuksen kehittymiseen

Valmennuksen kehittäminen on tärkeä huomioida PAIKKOtoiminnan vaikuttavuuden mittarina. Kysyimme vuoden 2019 PAIKKOpalautekyselyssä osaamisen tunnistamisen käyttöönoton vaikutuksista valmennuksen kehittämiseen. 72% vastaajista katsoi valmennuksen tulleen tavoitteellisemmaksi käyttöönoton jälkeen. Oppimisympäristöraporttien avulla valmennuksen sisältöjä on mahdollista katsella yhdessä ja niiden pohjalta on helppo laatia tavoitteita erilaisille valmennusjaksoille. 56% vastaajista katsoi, että toiminta on lisännyt myös valmentajien osaamista ja 50% että valmennusprosessit olivat selkiytyneet.

Selkeämmät ja tavoitteelliset valmennusprosessit helpottavat myös valmentajien ja ohjaajien työtä. Oman toiminnan kehittäminen on mahdollista, kun sisällöt ovat yhteisesti tarkasteltavissa. Käytännön työssä olemme huomanneet, että päivitystarvetta tulee usein käyttäjäorganisaatioiden toiminnan kehittämisen kautta – ei tutkinnon perusteiden muutosten vuoksi.

Yhteistyö ja yhteiset käsitteet

Valmennussisältöjen dokumentointi tutkintojen perusteiden avulla luo aivan uudenlaiset edellytykset niin työvalmennuksen keskinäisille yhteistyösuhteille kuin oppilaitosyhteistyöllekin. Yhteinen käsitepohja mahdollistaa yhteisen kehittämisen aivan uudella tavalla. PAIKKOverkostotoimintaan osallistuminen on aktiivista – ja verkoston toiminta nivoutuu saumattomasti yhteen INTO ry:n verkostotoiminnan kanssa. Mahdollisuudet vaikuttavuuden kehittämiseen ovat – no jos ei nyt rajattomat – niin kasvamassa tämän yhteistyön myötä.

Mahdollisuus työpajaympäristöjen julkaisemiseen AMOSAA -työkalussa avaa uudella tavalla ovia oppilaitosten suuntaan. PAIKKOoppimisympäristöraportin tietojen siirtäminen myös tälle Opetushallituksen ylläpitämälle alustalle on helppoa – ja kannattaa varmasti. Julkaisualusta on nyt koekäytössä työpajoilla…