Suomalainen tutkintojärjestelmä on muotoutunut työelämän organisoitumisen mukaisesti. Pääsääntöisesti ainakin. Kun jokin uusi toimiala kehittyy riittävästi, sille kehitetään uusi tutkinto tai uusia tutkintoja. Tutkija voisi nimittää sitä professionaalistumiskehitykseksi. Tätä on ollut havaittavissa mm. työvalmennusalalla, jolle oma erikoisammattitutkinto saatiin ensimmäisen kerran 2010 paikkeilla… Silti meillä on vielä sellaisia toimialoja, joille omia tutkintoja ei ole olemassakaan. Toimialat ovat pieniä ja kehittyneet toisten toimialojen sisään tai kylkeen, kuten vaikkapa kierrätysala.

Samalla tutkijat ennakoivat, että työelämämme muutosnopeus kasvaa. Sen myötä syntyy uusia ammatteja, jotka syntyvät olemassa olevien ammattikuvien yhdistelmistä. Kuten kierrätysala, jolla tarvitaan monen eri alan osaamista, jotta toiminta olisi laadukasta.  Näin syntyy ns. hybridiammatteja, joissa useiden eri alojen osaamiset nivoutuvat toisiinsa. Keskustelua käydään siitä, onko kaikille eri aloille oltava omat tutkintonsa vai riittäisikö se, että voisi joustavammin hankkia osaamista tutkintoonsa useilta eri aloilta.

Ammatillisen koulutuksen reformi

Uudessa uljaassa ammatillisessa koulutuksessa mahdollisuudet tutkintojen rakentamiseen ovat huomattavasti aikaisempaa vapaammat. Mihin tahansa ammatilliseen tutkintoon voi sisällyttää tutkinnon osia mistä tahansa muusta ammatillisesta tutkinnosta. Erilaistuminen tutkintojen sisällä voi helpottaa merkittävästi niiden suorittajien mahdollisuuksia työllistyä. Pakollinen tutkinnonosa määrittää  tutkintoalan ja nimikkeen, mutta sisällössä voi olla osaamista useammalta alalta.

Reformi antaa aikaisempaa joustavammat mahdollisuudet erilaisten yhdistelmien tekemiseen, mutta käytännössä oppilaitosten organisoituminen ei sitä tue. Koulutusalat järjestävät käytännön opinnot. Näin ollen varmaan pitäydytään edelleen perinteisissä tutkinnon rakentamisen tavoissa.

Monialaosaamista kierrätyksestä

PAIKKOtoiminnassa on tunnistettu samoissa työyhteisöissä mahdollisuuksia useiden eri alojen osaamisen kerryttämiseen. Kierrätysmyymälässä toteutuvat hyvin liiketalouden perustutkinnon asiakaspalvelu -tutkinnonosa sekä muita perusmoduleita kaupan alalta. Samalla joudutaan järjestelmään varastoa ja noutamaan ja viemään tavaroita, joten logistiikan perusasioita opitaan samassa toimintaympäristössä. Usein myymälöissä myös kunnostetaan tavaroita myyntikuntoon, jolloin usein opetellaan puualan perustaitoja tai tekstiilialan perusteita. Rakennustarvikekierrätyksessä opitaan tunnistamaan materiaaleja ja käyttämään niitä, jolloin opitaan rakennusalankin perusasioita. Lisäksi kierrättäjät tutustuvat jätehuoltoon, jonka osaamisalueet löytyvät luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta.

Tavoitteellisessa ja monipuolisessa valmennusprosessissa valmentautujalla on kiinnostuneisuutensa mukaan mahdollisuus hankkia osaamista viideltä eri alalta. Hybridiammattilaisilla on yhden alan osaajia laajemmat mahdollisuudet hakea työtä – ja työllistyä sellaisiin tehtäviin jätehuoltoon tai romuttamoille, joissa noita osaamisia tarvitaan.

Työllistymistarinoita

Tarinoita EkoCentereiden ja kierrätysmyymälöiden valmentautujien työllistymisestä esim. Kuusakoski Oy:n romuttamoille kuulee tuon tuostakin. Siellä pitää pärjätä niin romun tuojan kuin romun ostajankin kanssa ja lisäksi tietää, mitä keneltäkin ostaa ja mitä myy. Näitä taitoja on vaikea niputtaa samaan pakettiin ilman tavoitteellista ja näkemyksellistä valmennusta. Kokemuksen tähän työhön ja todistuksen eri alojen osaamisesta työnhakijat ovat saaneet työvalmennuksesta.