Miten kuvataan monimutkaisen ja moniulotteisen järjestelmän vaikuttavuutta ja kehitystä ymmärrettävästi? Matkalla Sosten järjestövetoisille hankkeille tarjoamaan vaikuttavuussparraukseen, on hyvä viritellä tätä ajattelua, taas kerran. Miten on mahdollista tuottaa tietoa vaikuttavuusarvioiden pohjaksi – ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Etenkin kun oma työaika pääosin menee konkreettiseen toimintaan järjestelmän laajentamisessa. Siinäpä se, pulma!

Vaikuttavuuden monet ulottuvuudet

Osaamisen tunnistaminen ja sitä edeltävä oppimismahdollisuuksien tunnistaminen ja dokumentointi vaikuttaa monella tasolla. Yhteiskunnallisella tasolla tavoitteena on tietenkin osaamis- ja koulutustason nostaminen ja työllisyyden parantaminen. Alueellisesti päästään jo konkretisoimaan paremmin, kuinka osaamisen tunnistaminen lisää hakeutumista ammatilliseen koulutukseen. Valmennusorganisaatioissa on näkyvissä monenlaisia vaikutuksia, ehk suurimpana valmennusprosessien jäntevöityminen ja tavoitteellisuus. Ja yksilötasolla – itsetunnon kasvua ja oman osaamisen tunnistamista sekä lisääntyvää alttiutta hakeutua ammatilliseen koulutukseen. Nämä kaikki pystytään ennakoimaan – mutta mites se dokumentointi ja tiedon kerääminen?

Yleisellä ja alueellisella tasolla on luotettava käytössä oleviin mittareihin. Niitä ei tietenkään ole laadittu osaamistodistustoiminnan näkökulmasta, joten niiden tuloksista saadaan parhaimmillaankin erilaisia päättelyketjuja. Se nyt ainakin näkyy, että Keski-Suomessa, missä PAIKKO on laajasti käytössä hakeudutaan usein työvalmennuksesta ammatilliseen koulutukseen. Tämä voidaan todeta valtakunnallisista nuorten työpajoja koskevista tilastotiedoista.

Vaikutukset valmennuksen toteuttamiseen

Vuoden 2019 PAIKKO-kyselyn tuloksissa korostuivat valmennuksen ja toimintatapojen muutokset. Vastanneista suurin osa katsoi, että PAIKKOjärjestelmän käyttöönottaminen oli vaikuttanut valmennuksen tavoitteellisuuteen ja parantanut valmennushenkilöstön osaamista.

On selvää, että toiminnan sisältöjen raportoiminen yksityiskohtaisesti vaikuttaa kaikkien osapuolten näkemykseen siitä, mitä työvalmennuksessa oikeastaan tapahtuu. Jo se, että nettisivuillamme on julkaistu lähes 200 organisaatio- ja tutkintokohtaista oppimismahdollisuutta, vaikuttaa kuvaan valmennustoiminnan sisällöistä, tavoitteellisuudesta ja toteutuksesta. Ja raporttien määrä kasvaa tasaisesti.

Raportointi vaikuttaa luonnollisesti myös valmennustoiminnan kehittämiseen – ja moni kyselyyn vastaaja kertoikin toiminnan sisällöllisestä kehittämisestä.

Yksilötason vaikutukset

Kyselyyn osallistuneet olivat kirjoittaneet oman ilmoituksensa mukaan yli 300 osaamistodistusta, joiden saajat saivat siis yksilöidyn ja ammatillisen tutkinnon sisältöjen mukaisen kuvauksen omasta osaamisestaan.

Sitä, mihin osaamistodistuksen saaminen on johtanut emme koskaan saa selville. Tarinoiden ja kokemustiedon pohjalta tiedämme, että osaamistodistuksen saaminen vaikuttaa ainakin näihin asioihin

• ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen kynnys madaltuu
• itsetunto paranee
• työnhakeminen yksilöidyn osaamisesta kertovan todistuksen kanssa helpottuu ja töitä myös löytyy
• osaamistodistus vapauttaa haluamaan uusia asioita
• mielihyvä huomion kohteeksi pääsemisestä – myönteisellä tavalla

Mikä näistä asioista on se tärkein vaikutus? Mitkä asiat ovat ne, jotka tekevät tästä järjestelmästä merkityksellisen ja vaikuttavan? Oman toiminnan arvioiminen tuntuu välillä mahdottomalta – silti uskomme vakaasti, että oppimismahdollisuuksien raportoimista ja osaamistodistusten laatimista kannattaa vaikutustensa perusteella jatkaa ja toimintaa laajentaa.

Itse vakuutuin taas toimintamme merkityksellisyydestä tavatessani nuoren, jolle muutama vuosi takaperin laadittiin osaamistodistus. Nuoresta, vihaisesta, koulua inhoavasta pojasta oli kasvanut nuori, vastuullinen aikuinen, jolla on ammatillinen tutkinto, töitä, elämä edessä ja hymy herkässä. Mihin vaikuttavuuspankkiin ne hymyt voisi säilöä?