Vieraana Opetushallituksessa

Jyväskylästä parin tunnin takia palaveriin lähteminen Helsinkiin on aina työlään tuntuista. Ja aina sitä myös miettii, mikä sen parituntisen merkitys on oman työn kannalta. Kaksi perussuuntautumisvaihtoehtoa kismittävät eniten. Toinen on nuiva, kuiva suhtautumistapa, josta selkeästi huomaa, ettei asia kiinnosta eikä tämä nyt ole ainakaan meidän agendalla. Toinen on päätäsilittelevän alentuva, sanoisin setämäinen suhtautuminen: mitäs ne lapset nyt taas ovatkaan keksineet. Näissä tapauksissa viesti jää ilmaan eikä asia etene. Ei ehkä koskaan. Noh, aamulla ylös ennen kuutta ja junaan – onneksi Tornion Työvoimalasäätiön Samuel Juntunen oli pannut vielä paremmaksi ja herännyt viideltä lentokoneeseen.

Hyvä vastaanotto

Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen Työpajojen Opinnollistaminen -hankkeen osaamistodistusasiantuntijaryhmän vierailu OPH:ssa sai onneksi hyvin asiallisen ja kannustavan vastaanoton. Yhteinen asiamme on, että haluaisimme työvalmennuksessa tunnistetulle osaamiselle oman paikkansa tulevissa osaamisen kehittymistä dokumentoivissa järjestelmissä. Työpajojen havainnoimalla ja dokumentoimalla osaamisella voisi ja kenties pitäisi olla oma paikkansa tulevissa järjestelmissä, jotka kokoavat henkilön ammatillista osaamista koskevaa tietoa viranomaisten käytettäväksi. Asiassa on kuitenkin muutama mutka. Suurin niistä on ehkä se, etteivät työpajat ole toimivaltaisia viranomaisia – siis ne eivät voi tuottaa tietoa näihin järjestelmiin.

Tulossa on useita sähköisiä järjestelmiä, jotka kokoavat työnhakijasta tai mahdollisesti opiskelijaksi aikovasta henkilöstä tietoja eri lähteistä. Ideana on kaiken kokemuksen ja osaamisen löytyminen yhdestä paikasta, jolloin jatkopolkujen ja osaamisen kehittämisen suunnittelu olisi entistä helpompaa. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaisi erityisesti sitä, että se joka paikassa pakollinen alkukartoitus jäisi ainakin osittain näiden järjetelmien varaan eikä päällekkäistä ja peräkkäistä, uuvuttavaa ja turhauttavaa esitietojen keräämistä enää olisi pakko tehdä joka paikassa. Työpajassa dokumentoitu osaaminen voisi noin periaatteessa soveltua näiden järjestelmien sisälle, mutta tietosuojalainsäädännön näkökulmasta tämä on suuri periaatteellinen kysymys ja vaatisi lainsäädännön muutosta.

Työpajojen asiakkaiden erityisyys

Työpajojen asiakkaat ovat kuitenkin juuri sellainen erityisryhmä, jonka osaamisen kertymistä olisi hyvä tukea. Periaatteellisesti he ovat sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan että kokemuksiltaan ja asenteiltaankin juuri niitä, jotka ovat kaikista kauimpana ammatillisesta koulutuksesta. Usein he ovat väliinputoajia, joiden tuen tarvetta ei ole peruskoulun aikana havaittu tai jos on havaittu, riittävää tukea opintojen suorittamiseen ei ole löytynyt. Tyypillistä on kielteisten kokemusten kierre koulusta, oman osaamisen vähättely ja itsen suojeleminen tulevilta pettymyksiltä vetäytymällä. Yhteisesti todettiin, että ikäluokkien valtavirta kahlaa koulutuspolkunsa läpi tavalla tai toisella, osa jopa innostuen uusista haasteista ja kokemuksista. Työpajoilla valmentautuvien osalta kysymys on ongelmallinen: monet näistä väliin putoavista on osin heikommassa asemassa kuin vahvaa ammatillista tukea tarvitseva opiskelija, jolle tuen on löydyttävä ja jota lainsäädäntö erityisesti suojaa.

Yhteinen näkemys syntyi vaivatta siitä, että osaamisen tunnistaminen työpajoilla vie oikeaan suuntaan. Yhteinen näkemys toimintatavoista ja suhteesta lakiin ammatillisesta koulutuksesta löytyi vaivatta. Työpajalta annettu osaamistodistus on laissa tarkoitettu ”muu osaamista kuvaava asiakirja”, jota voidaan käyttää henkilökohtaistamisen pohjana. Koska sitä ei ole antanut koulutuksen järjestäjä, on oppilaitoksen arvioitava osaamisen taso näytössä, jotta osaaminen saataisiin osaksi tutkintoa. Työpajalla tunnistetun osaamisen paikka virallisessa osaamisen kehittämisen järjestelmässä on siis auki… voisiko se olla osa jotain asiakkaan itse hallitsemaa tietojärjestelmää?

Tietojärjestelmien jatkokehittäminen

Seuraavan kerran tapaamme asian tiimoilta jo tammikuussa. Tavoitteena on miettiä mahdollista järjestelmätason ratkaisua osaamistodistusten saamiseksi yleisiin rekistereihin. Voisiko osaan.fi järjestelmää kehittää niin, että se palvelisi nykyistä paremmin osaamisen havainnointia työpajoilla? Voisiko olla mahdollista rakentaa siihen käyttäjäkohtaisia muutoksia, joissa korostuisi nykyistä enemmän nimenomaan osaamisen positiivinen huomioiminen  – ja voisiko tätä järjestelmää käyttää toisaalta todistuksena osaamisesta ja toisaalta siihen, että sen kautta henkilökohtaiset tiedot osaamisesta tallentuisivat valtakunnallisiin järjestelmiin. Opetushallituksessa tosin on vielä auki sekin, jatkuuko osaan.fi palvelu vai lopetetaanko sen ylläpito…

Osaamistodistukset edelleen ajankohtaisia

Joka tapauksessa osaamisen havainnointia ja dokumentointia osaamistodistuksiin kannattaa jatkaa. Uusiin järjestelmiin siirtyminen on vielä vuosien päässä – käytetään siis niitä toimintamalleja, joita on olemassa. Ei kannata jäädä nyrkit savessa odottelemaan, että jokin uusi ja uljas tietojärjestelmä tulee ja pelastaa tilanteen. Yhteistyötä kokonaisuuden eteen kannattaa kuitenkin jatkaa – ja isoa kalaa kannattaa pyytää, vaikka sitä ei saataisikaan. Itselle käynti Opetushallituksessa loi uutta uskoa siihen, että tunnistaessamme ammatillista osaamista ja pyrkimällä näin edistämään niiden kouluttautumista ja työllistymistä, joilla tältä osin on heikot kortit, teemme oikeaan aikaan ja oikeita asioita. Oli hienoa huomata, että kehittämisehdotuksiimme ja ajatuksiimme suhtauduttiin myönteisesti ja niitä pidettiin arvokkaina ajatellen valtakunnallisten osaamistietokantojen ja järjestelmien rakentamista.

Mistä meidän pitää huolehtia? Siitä, että edelleen dokumentoimme työpajojen mahdollisuuksia kerryttää ammatillista osaamista ja tuomme esille työpajatoiminnan monipuolisuutta ja tasoa. Toiminnan laadusta pitää kantaa erityistä huolta, jotta olemme luotettava kehittämiskumppani. Mitä enemmän meillä on näyttöä volyymista ja siitä, että työpajatoiminta edistää nuorten hakeutumista koulutukseen, sitä enemmän painoarvoa ehdotuksillamme on. Osaamistodistusten laatu ja toiminnan laajuus vaikuttavat suoraan siihen, miten vakavasti työpajatoiminta otetaan ammatillisen koulutuksen kentällä. Siis jatketaan yhteistä hyvää työtä kukin omilla työkaluillamme ja pidetään edelleen huolta siitä, että meitä kannattaa kuunnella.

KIITOS

Kiitokset tästä uskonvahvistuksesta kuuluvat TPY:n Topi-hankkeen Veijo Wienkoopille, joka järjesti audienssin Opetushallitukseen sekä meidät siellä vastaanottaneille Riikka Vackerille ja Markku Kokkoselle.