Pieni tyttö kulkee yksin pää painuksissa kohti koulua. Toiset menevät porukalla edeltä iloisesti jutellen. Vatsaa vääntää ja pelottaa. Tänään palautetaan edellisen päivän ainekirjoitukset – ja tyttö tietää, mitä hänelle sanotaan. Tänään opettaja on keksinyt uuden tavan kertoa, että ei suju: ”tässä on sivun verran pisteitä, pilkkuja ja puuttuvia kirjaimia, jotka olit unohtanut. Sinähän voit käyttää palautustunnin asettamalla puuttuvat pisteet ja kirjaimet paikalleen”. Vatsakipu pahenee – tyttö laitetaan iltapäiväksi sairastamaan kotiin.

”Osaamisidentiteetti tarkoittaa käsitystä itsestä osaajana ja toimijana muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Toisin sanoen millaisia taitoja, kykyjä ja ominaisuuksia ihmisellä on laajasti katsottuna, mikä häntä kiinnostaa ja motivoi. Osaamisidentiteetti muotoutuu läpi elämän eikä ole koskaan ”valmis”.

Osaamisidentiteetti muotoutuu läpi elämän. Monien kohdalla se vääristyy jo opinpolun alkuvaiheessa. Jos oppii pienestä asti, että on huolimaton, ei osaa, ei kykene eikä pärjää, miten omaa identiteettiään voi kehittää? Tuon pienen tytön kohdalla kyse ei ollut huolimattomuudesta, vaan lukihäiriöstä. Ei unohduksesta, vaan kykenemättömyydestä nähdä kirjoitukseen pujahtavia virheitä. Se on varjostanut oman osaamisidentiteettini kehittymistä koko elämäni ajan. Koska tuo alun pieni tyttö olen minä. Ja vieläkin tuon vaiheen muistaminen sattuu syvälle sieluun saakka.

Miten oppimisvaje syntyy

Olen usein miettinyt, mikä on saanut minut pyrkimään oppikouluun, menemään lukioon, yliopistoon ja lopulta hakeutumaan opetustehtäviin tuon vaikean alun jälkeen. Minulla on ollut kannustavat vanhemmat, jotka ovat uskoneet mahdollisuuksiini. Olen selviytynyt pääsykokeista ja ymmärtänyt melko varhain, että osaan aivan yhtä hyvin kuin muutkin. Kaikilla ei ole sitä onnea, vaan vaikea alku leimaa opintietä aikuiseksi asti. Negatiivinen osaamisidentiteetti syntyy usein tarpeesta suojella itseä uusilta pettymyksiltä. Itseasiassa usein on helpointa ”ulkoistaa” oppiminen muille.

Suomessa on satoja tuhansia henkilöitä, joilla on puutteita perustaidoissa tai muodollinen ammatillinen koulutus puuttuu. Hyvin suuren osan kohdalla kyse ei ole vain siitä, ettei koulutus ole kiinnostanut. Taustalla on hyvin usein vaikea alku, jossa oppimisen haasteiden perussyyt jäävät tunnistamatta eikä niihin saa apua. Meillä on tavallisten koululaisten ja vahvaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden välissä tukea tarvitseva ryhmä, josta vain harvat saavat oppimisessa tarvitsemaansa apua ja tukea.

Voidaanko vääristynyttä osaamisidentiteettiä oikaista

Suuri osa työvalmennuksen asiakkaista on joko vailla ammatillista koulutusta tai heidän koulutuksensa on sellainen, jonka avulla työllistyminen on käytännössä mahdotonta. Ammatit ja ammattialat katoavat ja tilanne tulee osaamista vaativia tehtäviä, joissa ilman osaamista ei selviä. Jos osaamisidentiteetti on negatiivinen – en osaa enkä opikaan – on vaikea edetä kohti työmarkkinoita. Siksi työllisyyspalveluissa luonnollisesti kiinnitetään huomiota osaamiseen ja sen kehittämiseen.

Moni haluaa ”vain tehdä töitä”. He ilmoittavat, etteivät ole kiinnostuneita oppimisesta tai tutkinnoista, vaan työstä. Monet ovat käsistään ja käytännön taidoilta erittäin käteviä ja osaavia. Tämä osaaminen ei ole kuitenkaan koskaan noussut tietoiselle tasolle eikä sen merkitystä ole sanoitettu missään. Tämä osaaminen on sitä näkymätöntä osaamista, joka voidaan tehdä näkyväksi nostamalla se esiin ja ymmärtämällä sen merkitys. Merkityksen rakentaminen silloin, kun oma näkökulma on ”en osaa, en taho enkä tarvii”, ei ole työvalmennuksen helpoimpia tehtäviä. Se on kuitenkin mahdollista.

Itse näen, että vääristynyttä osaamisidentiteettiä voidaan ja PITÄÄ kehittää vastaamaan todellista osaamispotentiaalia. Oman osaamisen ymmärtäminen ja sen sanoittaminen vapauttaa myös halun oppia lisää. Osaaminen rakentuu aina jollekin perustalle – jos kokee, ettei osaamisen rakentamiselle ole pohjaa, se tuntuu mahdottomalta. Kun pohja löytyy, on mahdollista rakentaa lisää, oppia osaamaan.

Osaamistodistus perustana jatkuvalle oppimiselle

Osaamisidentiteettiä voidaan kehittää ja sen suuntaa voidaan muuttaa. Mutta se vaatii perustellun, vastaansanomattoman tavan kertoa osaamisesta. Lapsesta asti kehittynyt tilanne ei muutu päätä silittämällä, vaan tarvitaan enemmän. Osaamistodistus perustuu prosessiin, jossa oppimisen mahdollisuudet työpaikalla tunnistetaan ja sen avulla pystytään liittämään osaaminen ammatillisten tutkintojen mukaiseen rakenteeseen.

Moni kokee, että osaaminen on yksittäisiä asioita, mikroskooppisen pieniä palikoita, joista ei synny mitään ja joilla ei ole käyttöä missään. Kiinnittämällä osaaminen tutkinnon rakenteeseen, on mahdollista osoittaa sen liittyminen työelämään, kokonaisuuksiin ja omiin mahdollisuuksiin. Kokemukset osaamistodistuksen käytöstä osoittavat, että sen avulla on mahdollista herättää uinuva halu oppia, kehittyä ja työllistyä.